Solunulkoista

Solunulkoista tarkoittaa solujen ulkopuolella sijaitsevia tiloja ja rakenteita. Termi kattaa sekä soluvälin tilan että solunulkoisen matriksin, joka rakentaa kudoksia ja toimii viestintäalustana soluille.

Soluvälinen tila koostuu interstitiaalista tilasta sekä veriplasmasta; näissä nesteissä kulkeutuvat ionit, ravinteet, hormonit ja viestintäaineet sekä solujen välinen signaali. Tämä tila mahdollistaa aineiden vaihtoa solujen välillä ja reagoi ympäristön muutoksiin.

Solunulkoisen matriksin koostumus on monimutkainen: kollageeni, elastiini, proteoglykaanit ja glykoproteiinit muodostavat verkoston, joka antaa kudoksille rakennetta ja joustavuutta. Peruskalvo on erityisen tiivis ECM-kerros, joka tukee ja erottaa kerroksia kuten epiteeli- ja endoteelisoluja. ECM toimii signaalialustana, ohjaa solujen kiinnittymistä, erilaistumista ja migraatiota sekä vaikuttaa aineiden diffuusionopeuksiin kudoksissa.

Solunulkoisen tilan muutokset liittyvät moniin biologisiin prosesseihin, kuten haavojen paranemiseen, arpeutumiseen ja fibrotisaatioon, sekä tulehduksiin ja syövän invasioon. Sen tutkimus on keskeistä sekä fysiologiassa että patologiassa. Tutkimuksessa käytetään histologiaa, immunohistokemiaa sekä molekyylibiologiaa, ja se hyödyntää myös kuvantamismenetelmiä sekä in vitro- ja in vivo -malleja ECM:n rakenteen, toiminnan ja solujen vuorovaikutusten selvittämiseksi.