Siviilipuolustus

Siviilipuolustus on Suomen järjestelmä, jonka tavoitteena on suojella väestöä ja turvata yhteiskunnan toimintakyky häiriötilanteissa ja sodan uhatessa. Se kattaa ennalta ehkäisevät toimenpiteet, valmiuden, reagoinnin ja palautumisen. Siviilipuolustus muodostaa osan varautumisen kokonaisuutta ja toimii yhteistyössä maanpuolustuksen kanssa.

Lainsäädäntö ja hallinto: Siviilipuolustuksen keskeisiä säädöksiä ovat siviilipuolustuslaki sekä siihen liittyvät varautumista koskevat lait. Vastuita hoitavat sisäministeriö, kunnat ja pelastuslaitokset sekä muut viranomaiset; yhteistyötä tehdään myös järjestöjen, yritysten ja elinkeinoelämän kanssa. Kansallinen suunnittelu ja ohjaus tapahtuvat hallinnon tasoilla, paikallinen toimeenpano vastaa käytännön toimenpiteistä.

Keskeiset toimenpiteet: riskien ja uhkien kartoittaminen; varautumisen suunnittelu ja väestön suojelu toimenpiteineen, kuten evakuointi ja suojapaikkojen käyttö; kriittisten toimintojen varmistaminen, esimerkiksi energiaverkko, vesihuolto, terveydenhuolto ja viestintä; tiedottaminen ja koulutus sekä harjoitukset; varastointi ja toimitusketjujen turvaaminen; kansalaisten valmiuksien lisääminen.

Roolit ja yhteistyö: Siviilipuolustus toimii monialaisessa yhteistyössä viranomaisten, pelastuspalveluiden, puolustusvoimien ja yksityisen sektorin kanssa. Kansalaiset ja järjestöt osallistuvat valmiuden rakentamiseen koulutusten, tietoiskujen ja vapaaehtoistoiminnan kautta.

Tulevaisuus ja näkökulmat: Nykyinen siviilipuolustus pyrkii lisäämään yhteiskunnan resilienssiä monipuolisia uhkia vastaan, mukaan lukien luonnonkatastrofit, kyberuhat sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset. Toimintaa kehitetään jatkuvasti suunnitelmien, harjoitusten ja tiedonvälityksen osalta.