Sisäilmankin

Sisäilmankin on suomalaisessa keskustelussa käytetty termi, jolla viitataan sisäilman tilaan ja laatuun. Kyseessä ei ole virallinen sanastotermi, vaan yleiskäsite, jota käytetään erityisesti terveydellisten ja rakennusten viihtyvyyden näkökulmasta. Sisäilman laadun määrittäminen on monisyistä, sillä siihen vaikuttavat ilmanvaihto, kosteustaso, lämpötila, rakennusmateriaalien päästöt sekä ulkoilmasta tulevat epäpuhtaudet.

Termiä käytetään sekä asuin- että työympäristöjen yhteydessä korostamaan sitä, että sisäilmansa vaikuttaa sekä terveyteen että hyvinvointiin. Hyvä sisäilman laatu edistää huomionarvoisesti toimintakykyä ja viihtyvyyttä, kun taas huono sisäilma voi liittyä oireiluun, kuten hengitys- tai silmä-ärsytykseen sekä keskushermoston oireisiin. Erityistä huomiota kiinnitetään kosteusvaurioihin, homeenkasvuun sekä kaasumaisiin päästöihin, jotka voivat heikentää ilmanlaadun hallintaa.

Arviointi ja hallinta perustuvat sekä mittauksiin että käytäntöön: ilmanvaihdon toiminnan varmistaminen, kosteuden ja lämpötilan hallinta sekä päätekijöiden, kuten rakennusmateriaalien ja huonekalujen päästöjen, kontrollointi. Mittauksissa käytetään esimerkiksi hiukkas- ja VOC-pitoisuuksia sekä hiilidioksidin tasoja ilmanvaihdon tehokkuuden lisäksi. Kansainväliset ja kansalliset ohjeistukset tukevat rakennusten suunnittelua, kuntoutusta ja ylläpitoa, joiden tarkoituksena on varmistaa terveelliset sisäolosuhteet kaikille käyttäjille.

Näin ollen sisäilmankin käsittelee sekä yksilön kokemaa ilmanlaatua että laajempia rakennusten terveydellisiä ja käytettävyyskysymyksiä.