Siltamiset

Siltamiset ovat vesistöissä tapahtuvaa sedimentaatioprosessia, jossa hienojakoista siltia ja lietettä kertyy vedenalaisiin tiloihin. Prosessi syntyy, kun sedimentin laskeutumisnopeus ei pysy kuljettavan veden virtaudessa, jolloin aine kerryttää pohjaan. Siltaminen on sekä luonnollinen ilmiö että seurausta ihmistoiminnasta, kuten maaperän eroosiosta, maatalouden ja rakennustöiden aiheuttamasta sedimentin lisäyksestä sekä vedenpidätyksen ja patoamisen vaikutuksista.

Siltamisen yleisimmät tekijät ovat maaperän eroosio ja sedimentin lisäsyöttö vesistöihin, rankkasateet sekä tulvat, jotka kuljettavat suuria määriä aineksia vesistöihin. Pato- ja vesistönhoitotoimet voivat muuttaa virtausten luonnetta siten, että sedimentti laskeutuu erityisesti patoalueille ja tekojärviin. Sedimentaatio vaihtelee vuodenaikojen, sateiden ja vesistön ominaisuuksien mukaan.

Vaikutukset vesistöihin vaihtelevat, mutta voivat sisältää veden laadun heikkenemistä, vedenpinnan syvyyden vähenemistä, virtausten muuttumista ja elinympäristöjen muokkautumista. Pohjaeläimet sekä kalakannat voivat kärsiä, ja vedenotto- sekä energiantuotantokohteiden toiminta voi vaikeutua.

Hoitotoimet siltamisen hallitsemiseksi jakautuvat maa- ja vesistöjen suojeluun sekä sedimentin hallintaan. Eroosion torjunta, kasvillisuuden istutus suojakaistoihin ja maaperän stabilointi vähentävät sedimentin syntyä. Sedimentin poisto, lietteen hallinta patoalueilla sekä virtauksien optimointi tukevat vesistöjen pitkäjänteistä toimintakykyä.