Silmäseurannan

Silmäseuranta (eye-tracking) on teknologia, jolla mitataan ja tallennetaan silmien liikkeitä sekä katseen suuntaa. Yleisesti kyse on katseen seuraamisesta visuaalisten tehtävien ja palautteen arvioimiseksi. Silmäseurantaa käytetään laajasti UX-tutkimuksessa, markkinoinnissa, psykologisissa ja neurotieteellisissä kokeissa sekä kliinisissä sovelluksissa.

Teknisesti järjestelmät ovat enimmäkseen videopohjaisia infrapunakamera- tai sensoritekniikalle perustuvia. Niissä silmään heijastetaan valoa ja seurataan pupillin sekä sarveiskalvon heijastus- ja muita piirteitä sekä silmän reaktioita, joista lasketaan katseen tarkka sijainti näytöllä tai maailmassa. Nykyiset laitteet voivat olla pienikokoisia kannettavia laitteita tai näytön reunaan kiinnitettäviä rakenteita.

Mitattavia ilmiöitä ovat katseen sijainti (gaze), kiinnitykset (fixations) ja sakkadiset liikkeet sekä pupillien laajentuma liittyen kognitiiviseen rasitukseen. Tuloksia käsitellään muun muassa aluekohtaisina karttoina (heatmaps), katselupoluilla sekä kiinnitys- ja katseluaikojen tilastoina. Kalibrointi on välttämätöntä: käyttäjä käy läpi pienen sarjan kohteita, jotta järjestelmä määrittää katseen ja näytön koordinaatit.

Sovellukset kattavat nähtyjen asioiden analyysin, käytettävyystestaukset, mainonta ja bränditutkimukset, opetusteknologia, ajoneuvojen valvonta- ja turvallisuusratkaisut sekä VR/AR-ympäristöt. Silmäseurannan käytössä on huomattavia eettisiä ja oikeudellisia näkökohtia, kuten suostumus, yksityisyys ja datan suojaus. Käytännön haasteita ovat kalibroinnin tarkkuus, pään ja kehon liikkeitä kompensoivien järjestelmien tarve, valaistuksen vaihtelut sekä yksilölliset silmän ominaisuudet.