Rytminvaihtelut

Rytminvaihtelut ovat sydämen sähköisen johtumisen poikkeavuuksia, jotka ilmenevät epäsäännöllisen, liian nopean tai liian Hitaan rytminä. Ne voivat olla oireettomia tai aiheuttaa palpitointia, huimausta tai pyörtymistä. Yleisimmät muodot ovat eteisvärinä (atrial fibrillation, AF), kammiovärinä (ventricular tachycardia, VT) sekä sinussolmukkeen tai johtumisjärjestelmän häiriöt. Premature lyönnit, kuten eteislyönnit (PAC) ja kammiolyönnit (PVC), voivat esiintyä yksittäisinä tai osana vakavampia rytmihäiriöitä.

Taustalla ovat usein sydänsairauksia kuten sepelvalti- motosairaus, läppäviat ja sydämen vajaatoiminta, sekä korkea verenpaine, diabetes ja elektrolyyttitasapainon häiriöt. Lääkkeet, alkoholi sekä kilpirauhasen toiminnan häiriöt voivat laukaista rytmihäiriöitä.

Diagnoosi perustuu elektrokardiogrammiin (ECG) sekä pitkittyneisiin mittauksiin kuten Holter- tai tapahtumamittauksiin. Tarvittaessa käytetään sydämen kuvantamista ja elektrofysiologista tutkimusta; hoito voi sisältää ablaatiota sekä lääkittäviä keinoja nopeuden tai rytmin hallitsemiseksi. AF:ssa voidaan tarvita antikoagulantteja aivoinfarktin riskin vähentämiseksi. Pitkäaikaiset ratkaisut voivat sisältää tahdistimen, defibrillaattorin (ICD) tai näiden yhdistelmän.

Ennuste riippuu rytmihäiriön tyypistä ja taustasairauksista sekä hoidon tehosta; osa rytmihäiriöistä on hallittavissa ja lieviä, toiset vaativat jatkuvaa seurantaa.