Riskitekijöiksi

Riskitekijöiksi ovat ominaisuudet, käyttäytymismallit tai ympäristötekijät, jotka tilastollisesti lisäävät jonkin epäedullisen lopputuloksen todennäköisyyttä. Ne voivat olla sekä yksittäisiä että monien tekijöiden yhdistelmiä, ja ne voivat vaikuttaa eri tavoin riippuen kontekstista ja populaatiosta. Riskitekijät eivät ole varmennettuja syitä, vaan ne yleensä lisäävät riskiä, eivätkä ne yksin määritä lopputulosta.

Esimerkkejä riskitekijöistä ovat terveydellisillä aloilla muun muassa tupakointi, liiallinen alkoholin käyttö, epäterveellinen ruokavalio, fyysisen aktiivisuuden puutostila sekä ylipaino. Myös ikä, perinnöllinen alttius ja krooniset sairaudet voivat toimia riskitekijöinä. Ympäristö- ja työoloihin liittyviä riskitekijöitä voivat olla esimerkiksi ilmanlaatu, melu, altistukset kemikaaleille sekä korkea kuormitus tai puutteellinen suojautuminen. Usein riskitekijät ovat modifioitavissa (esimerkiksi tupakoinnin lopettaminen) tai ei-modifioitavissa (esimerkiksi ikä). Usein useampi riskitekijä esiintyy samanaikaisesti ja niiden vaikutukset voivat vahvistaa toisiaan.

Tunnistaminen ja arviointi perustuvat tilastollisiin tutkimuksiin ja epidemiologian menetelmiin, kuten kohortti- ja tapaus-verrokkitutkimuksiin, sekä riskilaskelmiin. Riskitekijöiden tunnistaminen ohjaa ennaltaehkäisyä ja riskienhallintaa: yksilötason toimet, kuten elämäntapamuutokset, sekä yhteiskunnalliset toimenpiteet, kuten ympäristö- ja terveyspolitiikka sekä koulutus.

Rajoitteet huomioivat, että riskitekijät ovat assosiaatioita, eivät välttämättä syy-seuraussuhteita. Ne voivat myös olla kontekstisidonnaisia tai riippua muista tekijöistä, kuten taustasuhteista ja confounding-tekijöistä. Silti niiden ymmärrys on keskeistä riskien vähentämisessä ja terveyden sekä turvallisuuden edistämisessä.