Riskilähteistä

Riskilähteistä tarkoittaa lähteitä, tapahtumia tai olosuhteita, joista syntyy epävarmuutta tai vahinkoja järjestelmässä tai organisaatiossa. Riskilähteiden tuntemus on riskienhallinnan perusta, sillä niiden tunnistaminen mahdollistaa riskien priorisoinnin ja hallinnan toimenpiteiden kohdentamisen.

Riskilähteet jaetaan yleisesti ulkoisiin ja sisäisiin. Ulkoiset lähteet voivat olla taloudellisia, poliittisia, ympäristöön liittyviä tai teknologisia muutoksia, joita organisaatio ei täysin kontrolloi. Sisäiset lähteet johtuvat organisaation omista prosesseista, järjestelmistä ja ihmisistä.

Lisäksi riskilähteet voidaan luokitella toiminnan luonteen mukaan: strategiset, operatiiviset, oikeudelliset ja turvallisuusriskit. Hazardien mukaan ne voivat olla fyysisiä, kemiallisia/biologisia, inhimillisiä virheitä sekä järjestelmä- tai infrastruktuuririskejä.

Riskien tunnistaminen ja arviointi alkaa systematisoidulla inventoimalla riskilähteet sekä arvioimalla todennäköisyys ja seuraukset. Käytössä ovat historialliset tiedot, asiantuntijakonsultaatiot, data-analyysi ja sidosryhmien palaute.

Riskien hallinta kohdistuu riskilähteiden vähentämiseen tai poistamiseen, riskin siirtämiseen (esim. vakuutukset), sekä vaikutusten lieventämiseen ja valmiuden parantamiseen (toimintasuunnitelmat, koulutus, valvonta).

Riskilähteet ovat dynaamisia, ja niiden merkitys voi muuttua aikaisista tapahtumista sekä riippuvuuksista. Siksi riskilähteiden säännöllinen kartoitus ja päivittäminen on osa jatkuvaa riski- ja turvallisuushallintaa.