Revalidointisuunnitelmat

Revalidointisuunnitelmat ovat ammatillisen revalidoinnin suunnittelun välineitä, joiden tarkoituksena on varmistaa, että ammattilaiset ylläpitävät ja kehittävät osaamistaan sekä pysyvät kelpoisina harjoittamaan ammattiaan. Revalidointi on prosessi, jossa osoitetaan ajantasaisen osaamisen ja laadukkaan toiminnan perusta, ja monissa säädellyissä ammateissa se on lakisääteinen tai valvottu osa ammatin harjoittamista. Revalidointisuunnitelmat voivat syntyä yksilön, työnantajan, koulutusorganisaation tai viranomaisen tarpeesta.

Tyypillinen revalidointisuunnitelma sisältää tavoitteet ja osaamisalueet, joita seuraavan ajanjakson aikana kehitetään; oppimistoimenpiteet kuten koulutukset, seminaarit, e-oppiminen, työssä tapahtuva oppiminen, mentorointi ja supervisio, sekä reflektoiva käytäntö. Lisäksi suunnitelma määrittelee todisteet osoittamista varten (portfolio, kirjalliset raportit, arvioinnit, työtehtävien dokumentaatio), aikataulut ja määräajat, sekä seurantatyökalut. Vastuun suunnittelusta ja hyväksymisestä voivat kantaa ammattilainen, työnantaja ja/tai valvova viranomainen. Suunnitelman on oltava realistinen, saavutettavissa oleva ja osoitettavissa todisteina.

Prosessi etenee yleensä seuraavasti: aloite (kuka laatii suunnitelman), tarvekartoitus/osaamisvaatimusten arviointi, kehittämistarpeiden määrittäminen, toimenpiteiden toteutus, todisteiden kerääminen, säännöllinen seuranta ja arviointi sekä lopullinen revalidointipäätös tai lisätoimenpiteiden määritys. Tulokset tallennetaan viranomaisen tai organisaation rekisteriin tai portaalin, ja uusimisjakso määritellään.

Erityyppiset kontekstit: Vaikuttaen toimialaan ja maan säädöksiin, revalidointisuunnitelmat voivat koskea hoito- ja terveysalan ammattilaisia, opettajia sekä muita aloja. Päätökset vaativat usein todisteiden laadun ja relevanssin tarkastelua.