Retikulaariset

Retikulaariset on biologiassa käytetty termi, jolla viitataan verkkomaiseen tukiverkkoon sekä siihen liittyviin soluihin ja kudoksiin. Verkon rakennusosina toimivat retikulaariset kuidut, jotka koostuvat pääasiassa tyypin III kollageenista sekä erikoispitoisista glykoproteiineista ja proteoglykaaneista. Näitä kuituja syntetisoivat retikulaariset fibroblastit, eli retikulaariset solut, jotka ulottavat prosessejaan muodostaen verkon.

Verkko muodostaa tukimatriisin, jonka tarkoitus on pitää parenkyymasolukon paikoillaan ja järjestää solujen sijoittuminen sekä vuorovaikutukset. Retikulaarinen verkko mahdollistaa solujen liikkumisen kudoksessa ja toimii kanavistona pienille verenkierrosta kulkeneille soluille sekä immuunivasteen kohteille.

Sijainti ja merkitys: Retikulaarista verkkoa on runsaasti erityisesti lymfoidisissa elimissä kuten imusolmukkeissa sekä pernassa, maksassa (retikulo-stroma) ja luuytimessä. Näissä kudoksissa verkko muodostaa stroman, joka tukee haituttamaa solujen toimintaa, hematopoieesia ja immuunipuolustusta. Verkon rakenteen muutokset voivat liittyä sairauksiin, kuten lymfoomiin tai maksasairauksiin, ja niitä voidaan havaita histologisesti retikulaari-kudospinnoilla.

Käsite ja historia: Termi juontuu Latinan sanasta reticulum, joka tarkoittaa verkkoa. Retikulaarinen verkko ja siihen liittyvät solut ovat keskeisiä sekä kudostutkimuksessa että kliinisessä hematologiassa ja immunologiassa.