glykoproteiineista

Glykoproteiinit ovat proteiineja, joihin on kovan säikeen tai verisivicyn kautta kiinnittynyt hiilihydraatteja eli glykaneja. Glykosylaatio on yleinen post-translationaalinen modifikaatio, joka voi vaikuttaa proteiinin rakenteeseen, stabiliteettiin, solujen tunnistamiseen ja puolustusvasteisiin. Glykoproteiineja esiintyy sekä solukalvon proteiineina että eritettyinä sekvensseinä.

Glykoproteiineilla on tyypillisesti N- tai O-glykosylaatio, jolloin hiilihydraattiosat kiinnittyvät proteiiniin erilaisten aminohappojen sivuketjuisiin. N-glykosylaatio tapahtuu useimmiten osana proteiinin synteesiä endoplasmisessa verkostossa ja sen jälkeen muokkautuu Golgin laitteistossa. O-glykosylaatio tapahtuu pääasiassa Golgissa ja kiinnittyy usein seriin- tai treoniinijäseniin. Glykaneja voidaan lisäksi käsitellä ja muokata proteiinin toiminnan tarpeen mukaan.

Glykoproteiinit ovat keskeisiä elintoiminnoissa: ne osallistuvat proteiinien oikeaan foldingiin ja solukalvon reseptoreiden toimintaan, vaikuttavat molekyylien tunkeutumiseen ja puolustusmekanismeihin sekä muodostavat mukusissa olevia mucineja. Esimerkkejä ovat immunoglobuliinit (IgG), transferriini, fibrinogeeni sekä hormonit kuten eräät erikoistuneet glykoproteiinit. Virusten, kuten influenssan tai koronaviruksen, pintaproteiinit ovat myös glykoproteiineja.

Poikkeavuudet glykosylaatiossa liittyvät moniin sairauksiin, mukaan lukien kongenitaalit glykosylointihäiriöt ja syövän glykanimuutokset, sekä ne vaikuttavat lääkeproteiinien pharmacokinetiikkaan. Tutkimuksessa glykoproteiineja analysoidaan esimerkiksi lektiinien sitoutumisen tai massaspektrometrisen menetelmien avulla.