elintoiminnoissa

Elintoiminnot ovat elämän kannalta välttämättömien prosessien kokonaisuus, joka varmistaa energian saamisen, ravinteiden käsittelyn sekä kehon sisäisen tasapainon. Tärkeitä osa-alueita ovat hengitys (hapen otto ja hiilidioksidin poisto), verenkierto (veren kierrätys kudoksiin ja takaisin), ruuansulatus (ruoan pilkkominen ja ravinteiden imeytyminen), sekä aineenvaihdunta ja erittyminen (energia-aineenvaihdunta ja kuona-aineiden poistuminen). Näiden lisäksi elimistön toiminta edellyttää kudosten ja elinten yhteistoimintaa sekä aisti- ja liikkumiskykyä, jotka mahdollistavat reagoinnin ympäristöön ja ylläpitävät elintoimintojen säätelyä.

Elintoimintojen säätely perustuu pääasiassa autonomiseen hermostoon sekä endokriiniseen järjestelmään. Näiden kautta elimistö reagoi ulkoisiin ja sisäisiin ärsykkeitä, ja säätää sydämen sykettä, verenpainetta, hengitysnopeutta, ruoansulatuksen sekä munuaistoiminnan aktiivisuutta. Homeostaasi tarkoittaa kehon sisäisen ympäristön vakauden ylläpitämistä; siihen vaikuttavat negatiivinen palautesilmukka sekä vuorovaikutus elimistön järjestelmien välillä, esimerkiksi lämpötilan, happamuuden ja glukoositasojen säätely.

Monisoluisissa eläin- ja kasvilajeissa elintoiminnot organisoituvat elimistön järjestelmiksi, kuten hengitys-, verenkierto-, ruoansulatus- ja erittymistoiminnoiksi, mutta yksinkertaisemmat eliöt hoitavat monet toiminnot solutasolla. Terveydentila riippuu elintoimintojen toiminnasta: häiriöt voivat johtaa vakaviin tiloihin, kuten hapenpuutteeseen, verenkiertöongelmiin tai munuaisten vajaatoimintaan.