Rekisteridatojen

Rekisteridatojen käsite viittaa rekistereistä peräisin oleviin tietoihin, joita hallinto, yritykset ja tutkimuslaitokset ylläpitävät ja jakavat. Rekisteridatat voivat olla sekä yksilötasoisia että aggregoituja ja niitä käytetään sekä päivittäisessä hallinnossa että tilastoinnissa sekä tutkimuksessa.

Tyypillisiä rekistereitä ovat väestötietojärjestelmä, kaupparekisteri, kiinteistö- ja rakennusrekisteri sekä ajoneuvo- ja liikennerekisterit. Näiden rekisterien tietosisältö vaihtelee, mutta ne voivat sisältää henkilötietoja, yritysten tiedot, omistussuhteita sekä tilastointiin soveltuvia muuttujia. Rekisteridatoja voidaan yhdistellä paremman analyysin saavuttamiseksi, kun käytössä on yhteentoimivia tietomalleja ja yksilöiden tunnisteet tai yhtenäisiä avaimia.

Käyttötarkoitukset ovat moninaiset: tilastointi, hallinnon päätöksenteon tuki, palveluiden kohdentaminen ja politiikkojen seuranta. Tilastot voivat perustua useista rekistereistä yhdistettyihin tietoihin, mikä mahdollistaa laajempia näkymiä kuin yksittäisten rekisterien avulla. Pääsy rekisteridatoihin on säädeltyä: eurooppalaisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) sekä kansallisen lainsäädännön nojalla, usein tiedonjakoon sovelletaan anonymisointia, pseudonymisointia tai rajoitettuja käyttöoikeuksia. Osa tietoaineistoista on avointa dataa tietyissä rajoissa.

Laadunvarmistus ja yhteentoimivuus ovat keskeisiä haasteita: yhteiset tietomallit, standardit ja metadata helpottavat tietojen yhdistämistä ja vertailua. Rekisteridatojen käyttö vaatii huolellista riskien arviointia ja asianmukaista valvontaa, jotta yksityisyyden suojan ja luottamuksen periaatteet toteutuvat.

Esimerkkinä Suomessa rekisteripohjaiset tilastot ovat laajasti käytössä, ja niiden hallinnointi sekä valvonta tapahtuvat viranomaisten toimesta. See also rekisteripohjaiset tilastot.