Reittivalinta

Reittivalinta on liikkumisen tai logistiikan suunnittelua ohjaava päätöksentekoprosessi, jossa valitaan käytettävä reitti aloitus- ja päätepisteiden välillä. Se kattaa sekä yksittäisen matkan että jatkuvat palvelu- ja jakeluketjut, ja sitä tarkastellaan eri liikennemuodoissa, kuten auto-, pyörä-, jalka- sekä julkiseen liikenneeseen liittyvissä suunnittelutilanteissa.

Kontekstissa reittivalinta huomioi tavoitteet ja rajoitteet: yksilön päivittäinen liikkuminen, joukkoliikenteen reititys sekä tavaran ja palvelujen kuljetus. Tavoitteina voivat olla nopeus, matkan pituus, kustannukset, luotettavuus, turvallisuus sekä ympäristövaikutukset. Lisäksi reitinvalintaan vaikuttavat tiedon saatavuus, tiet onko käytettävissä reaaliaikaisia liikennetietoja sekä mahdolliset rajoitteet, kuten liikennemerkinnät tai rakennustyöt.

Teoreettisesti reittivalintaa voidaan tarkastella sekä deterministisesti että stokastisesti. Deterministisessä mallissa etsitään usein lyhintä tai odotetusti nopeinta reittiä, kun taas stokastiset mallit huomioivat epävarmuuden ja käyttäjien erilaiset preferenssit. Wardropin käyttäjättasapaino sekä logit- ja probit-mallit ovat yleisiä keinoja kuvata, miten ihmiset valitsevat reittejä. Dynaaminen reittijaon mallintaminen ottaa huomioon, miten tilanne muuttuu ajan kuluessa.

Käytännössä reittivalintaa tukevat kartta-aineistot, liikennetiedot ja simulointi- sekä optimointimenetelmät. Yleisiä työkaluja ovat lyhimmän polun algoritmit kuten Dijkstra ja A*, sekä tilannekohtaiset reititys- ja reitinvälien jakaumien mallit. Sovelluksissa haasteiksi muodostuvat ruuhkien hallinta, yksityisyyden suojan säilyttäminen, kustannusten ja päästöjen optimointi sekä oikeudenmukaisuus.