Ravinnetilannetta

Ravinnetilanteella tarkoitetaan sekä yksilön että väestön ravinnonsaannin ja ravitsemustilan kokonaisuutta. Se kuvaa energian ja ravintoaineiden saantia sekä kehon tilaa, mukaan lukien aliravitsemus, ylipaino ja mikroravintoainepuutokset. Ravinnetilanteeseen vaikuttavat ruokavalion laatu, sairauksien esiintyminen, elämäntavat sekä sosioekonomiset olosuhteet, ja tilanne voi vaihdella ajassa sekä paikkakunnittain.

Ravinnetilanteen arviointi toteutetaan sekä yksilö- että populaatiotasolla. Yksilön mittareita ovat antropometria (paino, pituus, painon ja pituuden suhde sekä mahdollisesti vyötärönympäryksen mittaaminen) sekä biokemialliset merkkiaineet. Väestötasolla seurataan aliravitsemuksen ja ylipainon esiintyvyyksiä sekä lapsilla kasvun hidastumisen merkkejä. Ravitsemuksellista saantia ja ruokavaliota arvioidaan 24 tunnin muistioilla, ruokapäiväkirjoilla, ruokavalion kyselyillä (FFQ) sekä ruokavalion monipuolisuuden mittareilla.

Ravinnetilanteen arviointi yhdistää tilastolliset tiedot, kliinisen arvioinnin ja laboratoriolöydöt. Tulokset ohjaavat kansanterveystyön suunnittelua sekä yksilön hoidollisia toimenpiteitä, kuten ravitsemusneuvontaa, lisäravinteita, fortifikaatiotoimenpiteitä ja elintarvikkeiden sääntelyä sekä sosiaalipoliittisia tukitoimia.

Kansainvälinen konteksti: Maailman terveysjärjestö WHO, FAO ja UNICEF sekä muut järjestöt antavat suuntaviivoja ravitsemustilan seurantaan. Ravinnetilannetta seurataan sekä kehitys- että kehittyvissä maissa, joissa aliravitsemus ja mikroravintaineiden puutostilat voivat esiintyä rinnakkain ylipainon kanssa. Datan laatu, saatavuus ja ajantasaisuus ovat keskeisiä haasteita.