Rasterisaatiota

Rasterisaatiota, suomeksi rasterointi, on tietokonegrafiikan prosessi, jossa vektorigrafiikka muunnetaan rasterikuvaksi. Rasterikuva koostuu pikseleistä, jotka ovat pieniä värillisiä pisteitä järjestettyinä ruudukkoon. Vektorigrafiikka sen sijaan määritellään matemaattisten muotojen, kuten viivojen ja käyrien, avulla. Rasterointiprosessin tarkoituksena on määrittää, mitkä pikselit ruudukossa kuuluvat kuhunkin vektorigraafiseen muotoon ja värittää ne asianmukaisesti.

Tämä prosessi on keskeinen monissa graafisissa sovelluksissa, kuten kuvankäsittelyssä, pelikehityksessä ja 3D-mallien renderöinnissä. Rasteroinnin avulla vektorimuotoiset kohteet, kuten kolmiot tai polygoni, voidaan näyttää ruudulla tai tulostaa. Algoritmit, kuten Bresenhamin viiva-algoritmi, ovat esimerkkejä menetelmistä, joita käytetään viivojen ja muiden yksinkertaisten muotojen tehokkaaseen rasterointiin. Monimutkaisempien muotojen ja täytettyjen alueiden kohdalla käytetään kehittyneempiä rasterointitekniikoita.

Rasteroinnin tuloksena syntyvä kuva on resoluutioriippuvainen. Tämä tarkoittaa, että kuvan yksityiskohdat ja terävyys riippuvat pikselien määrästä ja niiden tiheydestä. Kun rasterikuvaa suurennetaan liikaa, pikselit tulevat näkyviin ja kuva voi näyttää epätarkalta tai sahalaitaiselta. Vektorimuotoinen grafiikka sen sijaan skaalautuu ilman laadun heikkenemistä, koska se perustuu matemaattisiin kaavoihin eikä kiinteään pikselimäärään.