Rasterianalyysi

Rasterianalyysi on paikkatiedon (GIS) ala, joka käsittelee rasterimuotoista dataa eli ruutukuvia, joissa jokaisella solulla on arvo. Rasterianalyysi mahdollistaa alueellisten ilmiöiden kartoituksen, tilastollisten yhteyksien tutkimisen ja päätösten tukemisen käyttämällä gridiin tallennettuja arvoja, kuten korkeusmallia, sensoriarvoja tai matalammalla resoluutiolla tuotettuja mittauksia.

Operatiivisesti rasterianalyysi jaetaan usein paikallisiin (local), fokusaalisiin (focal), vyöhykkeellisiin (zonal) ja globaliin analyyseihin. Paikallisessa analyysissä jokainen solu lasketaan itsenäisesti; esimerkkejä ovat re-klaasifiointi, per-solukoon muodostamat operaatiot sekä indeksejä kuten NDVI. Fokuaalisessa analyysissä huomioidaan ympäröivät solut ja lasketaan esimerkiksi keskiarvo, mediaani tai suodattimet. Zonal-analyyseissa aggregoitavat tulokset fla giudensaalueittain (esim. summat tai keskiarvot) määriteltyjen vyöhykkeiden perusteella. Globalissa analyyseissä koko rasteri käsitellään läpikäyvästi, kuten trendin estimointi tai kokonaismäärien laskeminen.

Tyypillinen työprosessi sisältää datan valmistelun ja yhteensovittamisen: sama koordinaatisto ja solukoko, tarvittaessa uudelleenmuuntaminen, sekä no-data-arvojen käsittely. Tämän jälkeen suoritetaan valittu analyyssi tai useampi operaatio, jolloin syntyy uusi rasteri, jota tulkitaan ja käytetään päätöksenteossa tai tarkemmissä analyyseissä. Rasterianalyysin tulosten luotettavuuteen vaikuttavat sekä alkuperäisen datan laatu että valittu resoluutio ja mittausperiaatteet.

Sovelluksia ovat muun muassa luonnonvarojen hallinta, ympäristön seuranta, hydrologia, maankäyttö- ja maataloustoimenpiteet sekä kaupunki- ja riskienhallinta. Raskaammat kokeet ja suuria datamääriä vaativat analyysit hyödyntävät usein erillisiä ohjelmistoja ja automatisoituja työprosesseja.