Rannistumisen

Rannistuminen on suomen kielen sana, jolla tarkoitetaan aluksen tai muun vedenalaisen kohteen joutumista kosketuksiin rannikon pohjan kanssa ja jäämistä siihen. Käytännössä kyse on tilanteesta, jossa alus ajautuu karille tai jää kiinni rannalle. Verbi rannistua tarkoittaa tulla rannalle, joutua karille tai jäädä jumiin rannalle. Rannistumisen syntyyn vaikuttavat usein navigointivirheet, heikko sää, pohjan kartoituksen epävarmuus tai karttojen puutteellisuus.

Rannistuminen on merkittävä ilmiö meriliikenteessä, koska se voi aiheuttaa ympäristö- ja turvallisuusriskkejä sekä vaatia pelastusoperaatioita, hinausta tai evakuointia. Tilanteeseen liittyy usein tarve arvioida öljy- tai kemikaalivuotojen mahdollisuudet sekä järjestää paikkauttamistoimet ja mahdollinen korjaus työmatkailun aikana.

Linguistisessa mielessä sana muodostuu verbistä rannistua ja -minen-suffixista, ja sitä käytetään sekä arkikielessä että virallisemmissa raportoinnissa. Se esiintyy usein meriliikenteeseen liittyvässä uutisoinnissa, satamien turvallisuusraporteissa sekä onnettomuustutkintojen yhteydessä.

Esimerkki: Alus kärsi rannistumisen öisen matkan aikana.

Vastaavia käsitteitä ovat karilleajo sekä hätätilanteisiin liittyvät pelastus- ja hinaustoimenpiteet. Rannistumisen käsittely liittyy sekä operatiivisiin toimenpiteisiin että sääntelyyn, kun tutkitaan syitä ja vaikutuksia sekä suunnitellaan ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä.