Päävaikutuksia

Päävaikutuksia tarkoitetaan tilastollisessa suunnittelussa yhden tekijän vaikutusta riippuvaan muuttujaan, kun muiden tekijöiden tasot otetaan huomioon tai ne on ylläpidetty tasoina. Faktoriaalisessa suunnittelussa päävaikutus kuvaa eroa riippuvan muuttujan keskiarvoissa yhden tekijän eri tasojen välillä, ja keskiarvot lasketaan muiden tekijöiden tasojen yli.

Keskeinen ero liittyy vuorovaikutusvaikutuksiin. Vuorovaikutus tarkoittaa, että yhden tekijän vaikutus riippuu toisen tekijän tasosta. Jos vuorovaikutus on olemassa, päävaikutusten tulkinta voi olla harhaanjohtavaa, sillä ne eivät välttämättä kuvaa todellista vaikutusta erillään toisen tekijän vaikutuksesta.

Tilastollinen arviointi tapahtuu yleensä varianssianalyysillä (ANOVA) tai lineaarisella mallilla. Päävaikutusten tilastollinen merkitsevyys selvitetään F-testillä ja siihen liittyvillä p-arvoilla. Tukena käytetään keskiarvoja tai mediaaneja sekä kuvaajia, kuten päävaikutuskaavioita, jotka esittävät tasojen keskiarvot.

Esimerkki: 2x2-suunnitelmassa ovat tekijät A ja B, kummallakin kaksi tasoa. Päävaikutus A kuvaa eroa A:n tasojen välillä, kun B:n tasot on otettu huomioon; sama pätee B:lle. Jos kuviot risteävät (vuorovaikutus), päävaikutusten tulkinta on rajallinen eikä niitä tulkita itsesään.

Käytännössä päävaikutuksia tarkastellaan osana suunnittelun etukäteisarviointia ja tulkintaa yhdessä vuorovaikutusten kanssa, jotta ymmärrettävät ja luotettavat johtopäätökset voidaan tehdä.