Päättelyyn

Päättelyyn on kognitiivinen ja yleiskäyttöinen prosessi, jossa tiedon, premissien tai todisteiden perusteella vedetään johtopäätöksiä. Se kattaa sekä sisäisen päättelyn että sen ilmaisun ulkoisesti, esimerkiksi argumenttien muodossa. Päättelyyn on keskeinen osa tieteellistä ajattelua, filosofiaa, oikeutta sekä jokapäiväistä päätöksentekoa.

Tyypit. Deduktiivinen päättely etenee yleisistä premisseistä kohti yksittäisiä johtopäätöksiä, ja jos premissit ovat totta ja muoto on pätevä, johtopäätös on varma. Induktiivinen päättely tekee yleistyksiä tarkastelluista tapauksista, ja johtopäätökset ovat todennäköisiä, ei varmoja. Abduktiivinen päättely pyrkii parhaiten selittämään havainnot käytettävissä olevien todennäköisten selitysten joukosta. Lisäksi voidaan tarkastella analogista päättelyä ja epävarmuuteen perustuvaa tai todennäköisyyspohjaista päättelyä.

Rakenne ja kriteerit. Argumentti koostuu premisseistä ja päätelmistä. Formalistisessa kontekstissa pätevyys ja äärettömyys muodostavat päätelmän laadun perustan; sisällöllisesti tärkeintä on premissien relevanssi, riittävyys ja johdonmukaisuus. Informaalissa päättelyssä korostuvat johdonmukaisuus, todennettuus ja lähteiden luotettavuus sekä väitteiden perusteiden kriittinen arviointi.

Rajoitteet ja virheet. Inhimillinen päättely altistuu kognitiivisille vinoumille ja syllogismivirheille sekä legendaarisille virheille, kuten vahvistusharhalle tai asiaintiloiden lieventämiselle.

Sovellukset. Päättelyyn ohjaa tieteellistä tutkimusta, oikeudellisia tulkintoja ja käytännön päätösten tekemistä. Koulutuksessa tavoitellaan argumentaatiokyvyn, kriittisen ajattelun ja metakognition kehittämistä. Päättelyyn on keskeinen osa rationaalista tiedonhakua ja päätöksentekoa.