päättelyä

Päättelyä on ajattelun prosessi, jossa johtopäätöksiä vedetään premissien tai todistusten perusteella. Se on keskeinen osa filosofiaa, logiikkaa, tiedettä sekä arkipäivän päätöksentekoa.

Päättelyn kolme päätyyppiä: deduktiivinen päättely yhdistää yleisestä säännöstä erityistapaukseen: jos kaikki A:t ovat B:itä ja C on A, niin C on B. Induktiivinen päättely aloittaa havainnoista kohti yleisiä yleistyksiä, tuloksena todennäköisyys eikä varmuus. Abduktiivinen päättely tähtää parhaan selityksen löytämiseen havaintojen perusteella.

Toimintamenetelmät: muodollinen logiikka ja päättelysäännöt, totuustaulukot, syllogismit, sekä tilastollinen päättely ja bayesilainen päättely. Päättely voi olla sekä rationaalista että heuristisiin toimintamalleihin nojaavaa; kognitiiviset vinoumat voivat muuttaa johtopäätöksiä.

Käyttökohteet ja rajoitteet: matematiikassa ja ohjelmoinnissa päättely on perusta; tieteellinen menetelmä perustuu hypoteesien testaukseen ja todistamiseen. Arjessa päättely on usein epävarmaa ja altis harhoille sekä tiedon epätarkkuudelle.

Koulutus ja kehittäminen: kriittinen ajattelu ja argumentointi kehittävät päättelyä; opetuksessa painotetaan sekä logiikkaa että evidenssin arviointia. Päättelyn historiallinen kehitys ulottuu antiikin logiikasta nykypäivän tilastolliseen ja probabilistiseen päättelyyn.