Päästöluokat

Päästöluokat ovat järjestelmä, jolla päästöt luokitellaan erillisiin ryhmiin sen mukaan, millaisia haitta-aineita tai päästöjä lähteellä syntyy ja millä tavalla niitä mitataan. Luokat ovat käytössä viranomaispäätösten, raportoinnin sekä kannustus- tai hinnoittelujärjestelmien perustana. Tavoitteena on helpottaa vertailua, valvontaa sekä päästöjen vähentämistä koskevaa sääntelyä.

Päästöluokkien muodostumisessa otetaan huomioon useita tekijöitä. Yleisiä perusteita ovat päästettyjen aineiden lajit (esimerkiksi hiilidioksidi CO2, typen oksidit NOx, rikkidioksidi SO2, hiukkasuodattimet PM, haihtuvat orgaaniset yhdisteet VOC), määrälliset rajat sekä mittaus- tai laskentamenetelmät. Päästöjä voidaan tarkastella erikseen lyhyellä aikavälillä tai vuositasolla, ja luokat voivat vaihdella tuotteen, prosessin tai polttoaineen mukaan.

Käyttökohteita ovat monet alat. Liikenteessä päästöluokkia kuvataan ajoneuvojen päästötasoina sekä standardeina (esimerkiksi Euroopan unionin ajoneuvojen päästötasot). Teollisuudessa ja energiantuotannossa luokat voivat liittyä suurten päästölaitosten päästörajoihin ja luvanvaraisiin päästöarvoihin sekä vuosittain raportoituun emitointiin. Päästöluokkia käytetään myös kaupunginilmanlaadun hallinnassa, kuten mahdollisissa matalapäästöalueissa tai kannustinjärjestelmissä.

Menettelytapa: luokat määritellään testauksin, laskentamenetelmin tai viranomaisten ohjeistusten perusteella. Tämän jälkeen toimijoiden on noudatettava luvassa asetettuja raja-arvoja sekä raportoitava päästöt säännönmukaisesti. Päästöluokkien kehitys heijastaa teknologian, politiikan ja talouden muutoksia.