Punastuminen

Punastuminen on kasvojen, usein myös kaulan ja joskus korvien, punoitusta, joka syntyy kasvojen verisuonten tilapäisestä laajentumisesta. Tyypillisiä laukaisijoita ovat tunteet kuten nolostuminen, häpeä, jännitys tai sosiaalinen ahdistus, mutta punastumista voivat aiheuttaa myös kuumuus, liikunta, mausteiset ruoat tai alkoholi. Yleensä episodit ovat tilapäisiä ja kestävät muutamasta sekunnista muutamaan minuuttiin.

Fysiologia: Punastuminen liittyy autonomiseen hermostoon. Tunnetilojen aktivoimat aivopesäkohdat voivat käynnistää kasvojen verisuonia säätelevän vasodilataation, jolloin verenvirta kasvoihin lisääntyy ja verenalaiset verisuonet laajenevat. Hormonaaliset tekijät, kuten adrenaliini, voivat vahvistaa vasteen.

Yleisimmät syyt ja erottelu: Tilapäinen punastuminen on yleistä ja normaalin osatekijä sosiaalisissa tilanteissa. Toisaalta toistuva tai voimakas punastuminen voi viitata sosiaaliseen ahdistukseen tai ruusufinniin (ruusufinnin aiheuttama punoitus). Muita mahdollisia syitä ovat kuume, auringonpaiste, alkoholi sekä tietyt lääkkeet. On tärkeää arvioida, onko punastumisella taustasairaus tai lääketieteellinen tilanne.

Hoitaminen ja ennuste: Jos punastuminen on häiritsevää, ensisijaisia keinoja ovat stressin hallinta, rentoutumisharjoitukset ja kognitiivis-behavioraalinen terapia. Joissakin tapauksissa voidaan käyttää reseptilääkkeitä paikallisesti tai suun kautta, ja harvinaisissa ja vaikeissa tapauksissa voidaan harkita erikoishoitoja kuten endoskooppista thorakoplastiasta sympathektomiaa. Ennuste vaihtelee; useimmat kokevat punastumisen lievempänä tai tilapäisenä, mutta joillekin se voi muodostaa pitkäaikaisen tai toistuvan haasteen.