Pulsaatiota

Pulsaatiota (pulsaatio) tarkoittaa ilmiötä, jossa suure muuttuu säännöllisesti ajan mittaan, usein toistuvan laajenemisen ja supistumisen tai muun rytmisen vaihtelun kautta. Pulsaation tunnuspiirteenä on rytminen vaihtelu, joka voi koskea tilavuutta, painetta, virtaa tai valon/äänen intensiteettiä.

Ilmiötä tavataan monilla aloilla. Fysiikassa ja tekniikassa pulsaatiot voivat ilmetä esimerkiksi pulssimaisessa virrassa, jolloin virta muuttuu ajoittain suuremmaksi tai pienemmäksi, tai pulssin kaltaisena valonlähteenä kuten pulssilaserissa. Biologiassa pulsaatiolla viitataan usein sydämen sykintään ja veren pulsoitumiseen valtimoissa. Astrofysiiassa tähdet voivat olla pulsaatiota, jolloin niiden koko ja kirkkaus muuttuvat radiaalisen värähtelyn seurauksena, esimerkkeinä Cepheid- ja RR Lyrae -tyyppiset muuttujat.

Esimerkkejä pulsaatiosta ovat sydämen sykkeen aiheuttama valtimoiden pulssi, pulssimainen sähkövirta sähköjärjestelmissä sekä pulssilaserin tuotantamat valopulsit. Tähtien pulsaatiot mahdollistavat etäisyyksien mittaamisen ja tähtien sisäisen rakenteen tutkimisen. Pulsaation lisäksi termiä joskus käytetään yleisemmin kuvaamaan periodisiä ilmiöitä, joissa jokin suure vaihtelee rytmikkäästi, vaikka kyseessä ei olisi täysin samanlainen tilavuuden tai paineen vaihtelu.

Pulsaatiota tutkitaan sekä teoreettisesti että kokeellisesti. Analyysi keskittyy ajalliseen vaihteluun, amplitudiin ja pulsaatioiden periodiin sekä niiden fysikaalisiin tai biologisiin syihin, mikä auttaa ymmärtämään järjestelmän dynamiikkaa ja sovelluksia terveyden seurantaan, teknologiaan ja kosmisiin mittauksiin.