Prokaryootit

Prokaryootit ovat yksisoluisia mikrobeja, joilla ei ole tumaa eikä kalvon erottamia soluelimiä. Genominsa sijaitsee nucleoid-alueella, ja yleinen kromosomi on rengasmainen; monilla lajeilla on lisäksi plasmideja. Prokaryootit jakautuvat kahteen domaintiin: Bakteerit ja Arkeet. Aiemmin ne määriteltiin yhdessä Monera-ryhmänä, mutta nykyinen taksonomia katsoo ne erillisinä domaineina.

Solukalvo ja soluseinän rakenne vaihtelevat ryhmästä toiseen. Bakteereilla soluseinän peptidoglykaani on yleinen, arkeilla rakenteet voivat poiketa tästä. Arkeiden lipidit ovat usein eetteriyhdistelmiä ja eivät täysin samanlaisia kuin bakteerien. Prokaryootit ovat pieniä, yleensä 0,2–2 mikrometriä, ja muodoiltaan voivat olla kokkisia, bacillaarisia tai spiraaleja. Osa lajeista on liikkuvia ja käyttää flagelliaa.

Geneettinen periytyminen tapahtuu pääasiassa jakautumalla; geneettistä vaihtoa tapahtuu transformaation, transduktio ja konjugaatio, mikä mahdollistaa geenivirran. Metaboliseltaan prokaryootit ovat erittäin monimuotoisia: jotkut fotosynteesiä käyttävät, kuten syanobakteerit, toiset hyödyntävät kemiallisia energianlähteitä. Ne voivat olla aerobisia tai anaerobisia ja elävät sekä hapellisissa että hapettomissa ympäristöissä.

Prokaryootit ovat olennaisia ekosysteemien toiminnalle: ne hajottavat orgaanista ainesta, kierrättävät ravinteita ja osallistuvat hiilen sekä typen kiertoon. Ne elävät maaperässä, vesistöissä, ruoansulatuskanavissa ja monissa äärimmäisissä ympäristöissä. Osa lajeista on patogeenejä ihmisille, eläimille ja kasveille, mutta toiset muodostavat tärkeitä symbiootteja tai hyödyllisiä työkaluja teollisuudelle ja bioteknologialle.