Probabilistisuus

Probabilistisuus on suomenkielinen termi, jolla tarkoitetaan ilmiöiden tai järjestelmien ominaisuutta, jossa tulokset seuraavat todennäköisyyksiä tai satunnaisuutta sen sijaan, että ne toteutuivat deterministisesti. Se kuvaa tilaa, jossa ei ole yksittäisiä määrättäviä lopputuloksia, vaan tulokset ilmentyvät jakaumina ja epävarmuutena.

Matemaattisella tasolla probabilistisuus ilmenee todennäköisyyksien kautta. Tälle taloudelle tai ilmiölle rakennetaan perusta todennäköisyyslaskentaan, jossa käytetään satunnaismuuttujia, jakaumia, odotusarvoja ja variansseja. Keskeisiä erotteluja ovat molemmat: todennäköisyyslaskennan ontologinen näkökulma (luontainen satunnaisuus) ja episteminen näkökulma (epävarmuus tiedon puutteesta). Eri lähestymistavat, kuten Bayesin tilastotiede, käsittelevät epävarmuutta jatkuvasti päivittämällä todennäköisyyksiä uusien todisteiden valossa.

Käytännössä probabilistisuutta sovelletaan esimerkiksi riskien hallinnassa, sääennusteissa, taloudellisessa mallinnuksessa, lääketieteellisessä tutkimuksessa sekä tekoälyn ja masinäköä koskevassa päätöksenteossa. Mallinnuksessa käytetään todennäköisyysjakaumia ja satunnaismuuttujia, joiden avulla voidaan ennustaa tulevia tapahtumia ja arvioida epävarmuutta.

Historiallisesti probabilistisuuden kehitys liittyy tilastotieteen varhaisiin vaiheisiin. Pioneereja ovat olleet Blaise Pascal, Pierre de Fermat sekä Jacob Bernoulli ja hänen työnsä Ars Conjectandi, joiden kautta syntyi moderni todennäköisyyslaskenta. Nykykäsitys yhdistää matemaattisen rigorin käytännön sovelluksiin ja filosofisiin pohdintoihin epävarmuuden luonteesta.