tilastotieteen

Tilastotiede on tieteenala, joka tutkii datan keräämistä, järjestämistä, analysointia sekä tulkintaa ja päätöksentekoa tukevia johtopäätöksiä epävarmuuden puitteissa. Sen tavoitteena on kehittää ja soveltaa menetelmiä datasta saadun tiedon vaikuttavuuden parantamiseksi.

Historian juuret ulottuvat todennäköisyyslaskennan varhaisiin vaiheisiin 1600–1700-luvuilla (Pascal, Fermat, Bayes). Moderni tilastotiede kehittyi 1800–1900-luvuilla suunnitelmallisen otannan, hypoteesien testauksen, estimoinnin ja regressioanalyysin sekä varianssianalyysin varaan. Digitaalisen aikakauden myötä suurten datamäärien kerääminen ja koneoppimisen yhdistäminen ovat lisänneet tilastotieteen roolia sekä ennusteiden että päätösten tukemisessa.

Keskeisiä käsitteitä ja menetelmiä ovat kuvaileva tilastotiede, tilastollinen päättely, todennäköisyysmallit, estimaatio ja testaus, regressio- ja monimuuttuja-analyysit sekä aikaisarjat. Bayesin tilastotiede sekä epäparametriset menetelmät kuuluvat laajan tilastotieteen piiriin.

Sovellukset: tilastotiede on keskeinen työkalu luonnontieteissä, terveydenhuollossa, taloustieteissä, sosiaalisissa tieteissä, teollisuudessa ja julkisessa hallinnossa. Data science ja tekoäly hyödyntävät tilastollisia menetelmiä suurten datamassojen analysointiin, ennusteisiin sekä päätöksentekoon.

Koulutus ja työelämä: tilastotieteen perusopinnot tarjotaan yliopistoissa. Ammattilaisia voivat olla tilastotieteen tutkijat, data-analyytikot sekä tutkimus- ja kehitystehtävissä sekä julkisen että yksityisen sektorin päätöksentekijöinä. Ala korostaa todennettavuutta, toistettavuutta, avointa tutkimusta ja eettistä datankäyttöä.