Polyfenolikomponentteihin

Polyfenolikomponentit ovat sekundaarisia kasviyhdisteitä, joita esiintyy runsaasti hedelmissä, vihanneksissa, teessä, kahvissa sekä monissa muissa elintarvikkeissa. Ne muodostavat laajan ryhmän yhdisteitä, joiden perusrakenne perustuu fenolisiin rakenteisiin. Polyfenolikomponentteja luokitellaan useisiin ryhmiin, kuten flavonoideihin, fenolihappoihin (hydroksihappoihin), stilbeneihin, lignaneihin ja tannineihin. Näillä yhdisteillä on sekä kasvinsuojelullisia että makuun, väriin ja tekstuuriin vaikuttavia ominaisuuksia, ja ne voivat vaikuttaa muun muassa kasvin sieto-ominaisuuksiin sekä hedelmien kypsymiseen.

Biokemiallisesti polyfenolit syntetisoidaan kasveissa fenylpropanoidipolun kautta näitä reittejä säätävien entsyymien avulla. Keskeisiä reittejä ohjaavat entsyymit kuten PAL sekä useat muut fenoliyhdisteiden muodostusta säätelevät entsyymit. Näin syntyy flavonoideja, fenolihappoja, stilbenejä, lignaneja ja tannineja. Tämä monimuotoisuus johtuu useista oksidatiivisista ja glykoosi-reiteistä sekä geenien ilmentymisen eroista.

Polyfenolikomponenttien rooli kasveissa on moninainen: ne toimivat suojana UV-säteilyä ja patogeenejä vastaan sekä antavat väriä ja makua. Elintarvikkeissa ne vaikuttavat värin säilyvyyteen, hapettumisen estoon sekä kitkeryyteen ja astringenssiin. Ne toimivat myös antioksidantteina. Ruoanvalmistus, lämpötila ja valotus vaikuttavat niiden kantaan ja koostumukseen. Analysointi ja kvantifiointi tapahtuvat pääosin HPLC- ja massaspektrometriamenetelmillä.

Terveyden näkökulmasta polyfenolikomponentteja on tutkittu niiden antioksidanttisten ominaisuuksien sekä tulehdus- ja sydänterveyden vaikutusten kautta. Tutkimukset viittaavat yhteyksiin ruokavalion kanssa, mutta tulokset ovat vaihtelevia ja bioavailabiliteetti vaihtelee yksilöllisesti. Monipuolinen ruokavalio, jossa korostuvat marjat, hedelmät, tee ja täysjyvä, on suositeltavaa kohtuullisen polyfenolien saannin takaamiseksi.