fenolihappoihin

Fenolihapot ovat kasvien fenoliyhdisteisiin kuuluvia hapoja, joita esiintyy sekä vapaina happona että sidottuina solukalvojen ja soluseinien rakenneosina sekä ravinnossa. Niillä on aromaattinen renka, johon on kiinnittyneitä karboksyyliryhmiä sekä useita hydroksyliryhmiä, mikä antaa niille vahvat antioksidatiiviset ominaisuudet.

Fenolihappojen biosynteesi tapahtuu fenylpropanoid-polulla. Reitin aloittaa aminohappo fenylalanine, ja useat entsyymit sekä muokkaukset, kuten hydroxyloinnit ja metylaatiot, johtavat sekä vapaisiin että sidottuihin fenolihappoihin. Monimuotoisuus syntyy siitä, että yhdisteitä voidaan muuntaa ja konjugoida erilaisiin sukkereihin tai solukalvojen polymeereihin.

Ne ovat yleisiä ravinnossa: hedelmät, vihannekset, viljat, kahvi, tee ja viini sisältävät fenolihappoja. Fenolihapot voivat esiintyä sekä vapaina happona että sidottuina solukalvojen ja soluseinien polymeereihin, mikä vaikuttaa sekä ruoan makuun että väriin.

Bioavailability ja terveysvaikutukset: Fenolihapot imeytyvät pääasiassa ohutsuolessa; suuri osa kulkee myöhemmin konjugoituneina glukuronidaatioon, sulfaatteihin tai glysiinimetykseen ja erittyy virtsaan. Tutkimukset viittaavat antioksidantteihin ja tulehdusta vähentäviin vaikutuksiin sekä mahdollisiin seurauksiin kroonisten sairauksien ehkäisyssä, mutta todisteet ovat vaihtelevia ja riippuvat yksittäisestä yhdisteestä sekä käytetystä annostuksesta.

Stabiilisuus ja käsittely: Fenolihapot voivat hajoaa valolle tai korkeille lämpötiloille alttiina, ja ruoanvalmistus sekä varastointi voivat vapauttaa sidotusta muodosta lisä("vapaita") fenolihappoja. Näin ollen niiden esiintyminen ja vaikutukset riippuvat sekä kasvin lähteestä että käsittelystä.