fenolihappoja

Fenolihapot ovat fenoliyhdisteiden ryhmä, joissa aromaattisen renkaan yhteydessä on karboksyyliryhmä sekä yksi tai useampi hydroksyyliryhmä. Ne ovat yleisiä kasveissa ja esiintyvät runsaasti elintarvikkeissa, joissa ne toimivat antioksidantteina sekä osana kasvien suojausmekanismeja. Fenolihapot voivat esiintyä vapaana tai esteröityneinä sekä glykoosiyhdisteinä.

Fenolihapot jaetaan yleisesti benzoo- sekä fenyylihappoihin johtaviin rakenteisiin. Tunnetuimpia esimerkkejä ovat salisyylihappo, vanilihappo, ferulihappo sekä klorogeenihappo. Niiden kemiallinen koostumus ja sijainti vaikuttavat niiden biologisiin ominaisuuksiin sekä käyttötarkoituksiin luonnossa ja ravinnossa.

Biokemiallisesti fenolihapot muodostuvat kasveissa fenylalaniinista lähtien fenylpropanoidireitin kautta. Niillä on merkittävä rooli ligniinin muodostuksessa sekä solukalvon ja solukon jäykistämisessä, ja ne osallistuvat kasvien vastustusreaktioihin. Monet fenolihapot esiintyvät ihmisten ravinnossa, ja ne pidetään tärkeinä luonnollisina antioksidantteina sekä mahdollisesti tulehdusprosesseja säätelevinä yhdisteinä.

Käyttö ja analyysi: elintarvikkeissa fenolihapot toimivat antioksidantteina sekä säilyvyyden parantajina, ja niitä tutkitaan myös ravitsemus- ja kosmetiikkatuotteissa sekä farmaseuttisissa sovelluksissa. Laboratorioanalyyseissä fenolihapot erotellaan ja mitataan yleisimmin HPLC- tai GC-MS-tekniikoilla.