antioksidanttisten

Antioksidanttiset aineet ovat yhdisteitä, jotka estävät tai hidastavat hapettumisreaktioita elimistössä. Hapettuminen voi johtaa soluvaurioihin, kun vapaat radikaalit hyökkäävät lipidejä, proteiineja ja DNA:ta. Antioksidantit toimivat neutraloimalla radikaaleja, vahvistamalla solujen omia puolustusmekanismeja tai säätelemällä oksidatiivisen stressin tasoa.

Ne jakautuvat yleisesti kahteen pääryhmään: entsymaattisiin ja epäentsymaattisiin antioksidantteihin. Entsymaattiset antioksidantit ovat elimistön omaa tuotantoa, ja niihin kuuluvat esimerkiksi superoksidin dismutaas (SOD), catalaas ja glutationiperoksidaasi. Epäentsymaattiset antioksidantit ovat ruuasta saatavia yhdisteitä, kuten C- ja E-vitamiineja, karotenoideja sekä polyfenoleita (flavonoideja).

Ravinnosta saa runsaasti antioksidantteja: hedelmät, vihannekset, pähkinät ja täysjyvävilja ovat hyviä lähteitä. Lisäksi elimistö tuottaa omia antioksidantteja, ja elämäntavat sekä ravitsemus voivat vaikuttaa oksidatiivisen stressin tasoon.

Tutkimus osoittaa yhteyksiä riittävän antioksidanttien saannin ja joidenkin terveysvaikutusten välillä, mutta todisteet ovat vaihtelevia. Antioksidanttien rooli ei ole yksiselitteinen kaikissa sairauksissa, eikä suurten annostuslisien käyttö aina paranna tilaa; joissain tapauksissa suuret määrät voivat olla haitallisia (esim. beetakaroteeni tupakoitsijoilla). Siksi suositellaan ruokavalio-pohjaista lähestymistapaa.

Antioksidanttisia yhdisteitä hyödynnetään myös elintarvikkeiden säilyvyyden parantamisessa sekä kosmetiikassa hapettumisen estämiseksi.