Pistokset

Pistokset on suomenkielinen sana, jolla viitataan useisiin eri ilmiöihin: lääketieteellisiin injektioihin, hyönteisten pistoihin sekä pistosta aiheutuviin vammoihin. Etymologisesti sana pohjautuu verbiin pistää, ja sen merkitys vaihtelee kontekstin mukaan.

Lääketieteelliset pistokset ovat yleisiä hoitotoimenpiteitä, joissa lääke annetaan potilaalle neulan avulla. Pistoksia käytetään muun muassa rokotteiden, antibioottien sekä kivun- tai tulehduslääkkeiden saattamiseen potilaan elimistöön. Ne voivat olla lihakseen (intramuskulaarinen pistos) tai ihon alle (subkutaaniinen pistos); joissain tapauksissa ne voivat olla myös laskimopohjaisia, jolloin kyseessä on muu kuin perinteinen pistos. Tärkeitä periaatteita ovat aseptinen tekniikka, oikea pistoskohta ja uusi neula jokaiselle kerralle. Pistoksen aiheuttama kipu on tavallisesti ohimenevää, ja pistosalue voi utanpunoitua tai turvota. Harvinaisia, mutta vakavia sivuvaikutuksia ovat allergiset reaktiot ja mahdollinen tulehdus.

Hyönteisten pistäminen on epätoivottu kehon reaktio, jossa hyönteinen kuten mehiläinen tai ampiaiset pistää rakennettaan ihon läpi. Pistosten välittömin oire on kipu, punoitus ja turvotus pistoskohtaan; joidenkin ihmisten iho reagoi voimakkaasti. Vakavissa tapauksissa voi kehittyä systemaattinen allerginen reaktio (anafylaktinen shokki), joka vaatii välitöntä lääkärin hoitoa ja adrenaliinia. Hoitoon kuuluu pistosalueen puhdistus, kylmähaude sekä tarvittaessa kipulääkitys. Pitkäaikainen hoito voi sisältää allergiatestit ja, vakavien reaktioiden jälkeen, lääkityksen ennaltaehkäisyyn.

Pistokset voivat siten viitata sekä lääkkeiden antamiseen että kehon pistämiseen, ja ne voivat johtaa paitsi välittömään oireeseen myös yksilön terveyteen vaikuttaviin riskitekijöihin.