Pidostaminen

Pidostaminen on suomenkielinen termi, joka viittaa viranomaisten tilapäiseen vapaudenriistoon. Se kuvaa prosessin, jossa henkilön liikkumis- tai vapautta rajoitetaan hallinnollisin tai rikosoikeudellisin perustein. Pidostaminen on useimmiten tarkoitettu estämään henkilön pakoa, turvaamaan tutkinnan edellytykset tai suojelemaan muita.

Pidostaminen esiintyy pääasiassa poliisin hallintavangin- tai esitutkintatilanteissa sekä tietyissä hallinnollisissa määräyksissä, kuten maahanmuuttolain perusteisessa pidätyksessä. Termiä käytetään tietyissä oikeudellisissa yhteyksissä, ja sitä vasten puhutaan muun muassa pidätyksestä, vangitsemisestä tai esitutkinnasta.

Lainsäädäntö asettaa pidostamiselle pelisäännöt ja valvonnan. Suomessa pidostaminen voi edellyttää perustetta ja oikeudellista valvontaa; päätökset voivat olla viranomaisen tai tuomioistuimen tekemä, riippuen kyseisestä tilanteesta. Pidostetulla on perusoikeudellinen oikeus saada tietoa syistä pidättämisestä, oikeus oikeudelliseen neuvontaan sekä mahdollisuus ottaa yhteyttä läheisiin tai tulkkipalveluihin tarpeen mukaan. Lisäksi hänen on tarjottava asian vähimmäisturva- ja hyvän kohtelun perusnäkökulmat.

Keskustelua pidostamisesta käydään sen oikeudellisen tarpeen ja inhimillisten oikeuksien tasapainon sekä mahdollisten väärinkäytösten varalta. Kansainväliset ihmisoikeusstandardit korostavat valvontaa ja kohtuullisia rajoituksia sekä mahdollisuutta asianmukaiseen oikeudelliseen kontrolliin.

See also: pidätys, vangitseminen, esitutkinta, turvapaikkamenettely, oikeudenkäynti.