pidätyksestä

Pidätys on rikosoikeudellinen toimenpide, jossa viranomainen tilapäisesti rajoittaa henkilön vapautta epäilyn perusteella. Pidätyksen tarkoituksena on turvata tutkinta, kerätä tai suojata todistusaineisto sekä estää henkilön pako tai vahingoittaminen. Pidätys tehdään usein poliisin toimesta ja on tarkoitettu lyhytaikaiseksi menettelyksi ennen mahdollisia pidemmälle menijöitä oikeudellisia toimenpiteitä.

Pidätyksen kesto ja jatkamismahdollisuudet määräytyvät lainsäädännössä. Suomessa pidätys on yleensä lyhytkestoinen ja sen enimmäisaika sekä mahdolliset jatkamiset ratkaistaan tuomioistuimessa tai muulla lain tarkoittamalla tavalla. Mikäli tutkinnan kannalta on tarpeen jatkaa vapautta rajoittavaa toimenpidettä pidempään, tehdään se tuomioistuimen luvalla ja usein kyse on tutkintavankeudesta, joka tapahtuu oikeudenkäynnin edellyttämissä puitteissa.

Pidätys on oikeudellisesti tarkasti säännelty menettely ja siihen liittyy läheisesti perusoikeusnäkökohdat. Pidätetylle on annettava riittävä tieto pidätyksen syystä sekä oikeudet, kuten oikeus saada oikeudellista neuvontaa ja oikeus tulkkiin tarvittaessa. Pidätetyn asema tulee voida valvoa sekä viranomaisten että oikeudenkäynnin aikana annettujen oikeuksien turvaamiseksi. Lisäksi pidätyksiä arvioidaan jatkuvasti, ja tarvittaessa voidaan tehdä korjaavia toimia, jos pidätys osoittautuu perusteettomaksi.

Pidätys ja sen käyttö on osa laajempaa rikosprosessia, jossa tarkoituksena on sekä tutkinnan edellytysten turvaaminen että yksilön perusoikeuksien kunniallinen toteuttaminen.