Perusparannus

Perusparannus on rakennusten ja kiinteistöjen laajamittainen, pitkäaikaisesti vaikuttava uudistamistoimenpide, jonka tavoitteena on pidentää kiinteistön käyttöikää tai huomattavasti parantaa sen olosuhteita. Se ylittää normaalin kunnossapidon ja tavanomaiset korjaukset sekä pienet parannukset esimerkiksi rakennuksen kantavien rakenteiden, julkisivun, tiiveyden, lämmitys- ja käyttövesijärjestelmien, ilmanvaihdon, sähköisten järjestelmien sekä energiatehokkuuden parantamisen.

Perusparannus eroaa muun muassa peruskorjauksesta ja pienemmistä parannuksista. Se on suunnitelmallinen investointi, joka jalkautuu osa-alueittain usein pitkäaikaisena projektina. Yleensä sitä käsitellään asunto-osakeyhtiöissä ja muissa kiinteistön ylläpidosta vastaavissa yhteisöissä, ja suunnittelussa käytetään elinkaariarvioita ja kustannuslaskelmia.

Prosessi etenee yleensä hallinnon tai isännöinnin aloitteesta ja päättyy yhtiökokouksen päätökseen. Tämän jälkeen rakennusurakka voidaan toteuttaa useamman vuoden mittaisena kokonaisuutena tai vaiheittain. Rahoitus kytkeytyy kiinteistön varauksiin, lainoihin sekä mahdollisiin rahoitusosuuksiin, ja se vaikuttaa vastikkeisiin sekä pitkän aikavälin taloussuunnitteluun.

Vaikutukset ulottuvat energiatehokkuuden parantumisesta ja käyttömukavuuden kohoamisesta arvoon, vuokraukseen ja hallinnon kustannuksiin. Perusparannukset voivat lisätä kiinteistön arvoa sekä elinkaaren kokonaishintaa, mutta aiheuttavat myös rakentamisaikaisia häiriöitä.

Esimerkkejä perusparannuksista ovat julkisivuremontit, lisäeristäminen, ikkunoiden ja ovien uusiminen, lämmitys- ja käyttövesijärjestelmien uudistaminen, ilmanvaihdon parantaminen sekä esteettömyyden ja turvallisuuden lisääminen.