Peroksidaaseja

Peroksidaasit ovat entsyymejä, jotka katalysoivat peroksidien, erityisesti vetyperoksidin (H2O2), pelkistymistä. Ne käyttävät elektroneja elektronin luovuttajalta ja auttavat hajottamaan hydroperoksideja sekä ohjaavat solujen hapetusstressiin liittyviä reaktioita sekä osallistuvat muun muassa biosynteettisiin prosesseihin. Peroksidaasien toiminta on tärkeä osa solujen puolustusjärjestelmiä ja ympäristön haitallisten yhdisteiden neutralointia.

Peroksidaasit voidaan jakaa heme-pohjaisiin peroksidaaseihin ja ei-hemeisiin peroksidaaseihin. Heme-pohjaiset peroksidaasit sisältävät siirtymämetallin sormenhemin ja kuuluvat laajaan ryhmään, johon kuuluvat esimerkiksi horseradish-peroksidaasi (HRP), myeloperoksidaasi ja tyreoideperoksidaasi. Ei-hemeisiä peroksidaaseja ovat esimerkiksi peroksiredoksiinit (Prx) ja glutationiperoksidaasit (GPx), jotka käyttävät tyypillisesti tioliryhmiä tai glutationia elektronien siirtämiseen ja joita esiintyy laajasti sekä kasveissa että eläimissä.

Biologinen merkitys ja jakauma: Kasveissa peroksidaasit ovat usein runsaasti apoplastissa ja soluseinän muodostumisessa, ja ne osallistuvat ligniinin biosynteesiin sekä vastustusreaktioihin patogeenejä vastaan. Eläimissä peroksidaaseja ovat muun muassa neutrofiilien myeloperoksidaasit immuunivasteessa sekä kilpirauhasessa tyreoideperoksidaasi, joka osallistuu kilpirauhashormonien syntyyn. Mikrobit voivat hyödyntää peroksidaaseja hapetusstressin hallinnassa tai solunsisäisten suojamekanismien lisäksi.

Sovellukset ja tutkimus: Laboratorioissa horseradish-peroksidaasia käytetään yleisenä tutkimusmenetelmänä immunoassayissa ja signaalin tuotannossa. Peroksidaasien toiminnan ymmärtäminen auttaa valottamaan solujen hapetusstressiä, immuunivastetta ja erilaisten metabolisten reaktioiden säätelyä.