Perintöoikeudet

Perintöoikeudet ovat oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka koskevat kuoleman jälkeen siirtyvää omaisuutta. Suomessa perintöoikeuksia säädetään Perintökaarella, jonka keskeisiä teemoja ovat perintöosan jakaminen, testamentin vaikutus ja pesänhoito. Perinnönjako asettaa tavat, joilla omaisuus ja velat jaetaan perillisten kesken.

Perilliset ovat yleensä laillisia perillisiä, kuten lapset ja puoliso. Lakiosalla tarkoitetaan perinnön osa, jonka laki määrää perillisten oikeudeksi, ja jota ei voi kokonaan syrjäyttää testamentilla. Testamentilla voidaan puolestaan määrätä vapaa osa, jonka yli perilliset eivät automaattisesti voi vaikuttaa. Näin periaatteessa oikeudet jakautuvat: lakiosa turvaa tietyn perinnön osan perillisille, ja loppuosan voi testamentilla määrätä vapaasti.

Testamentti on mahdollisuus ohjata osin tai kokonaan, miten omaisuus jaetaan. Testamentti on tehtävä muotovaatimusten mukaisesti ja sen voidaan katsoa ohittavan joidenkin lakiosien osia vain tietyin rajoituksin. Henkilö voi myös olla määräämättä testamenttia, jolloin perinnön jakaminen tapahtuu lainsäädännön mukaisesti.

Pesänhoito ja perinnönjako astuvat seuraavaksi kuoleman jälkeen. Pesänhoitaja hoitaa velkojen maksamisen, omaisuuden realisoinnin ja lopulta perillisten yhteenvedon pohjalta tapahtuvan jaon. Riitatilanteissa perinnöstä voidaan hakea oikeusratkaisua, ja ratkaisut nähdään tuomioistuimissa.

Perinnösta johtuva verotus kuuluu perintöoikeuden yhteyteen: perintövero. Verotus perustuu kuolleen ja perillisen väleihin sekä perityn omaisuuden määrään; verotus vaihtelee riippuen läheisyydestä sukunulaisuuteen. Perintöoikeus muodostaa perustan, jolla kuoleman jälkeen järjestetään omaisuus, velat ja mahdolliset oikeudelliset riidat.