Paastoarvoja

Paastoarvot ovat verinäytteitä, joiden tulokset heijastavat elimistön tilaa paaston aikana. Paaston katsotaan yleensä tarkoittavan noin 8–12 tunnin noudattamista ilman ateriaa, juomaa lukuun ottamatta vettä. Paastoarvot tarjoavat vakaamman kuvan aineenvaihdunnasta kuin ruokailun jälkeiset arvot ja niitä käytetään usein diabeteksen, rasituksesta aiheutuvien riskeiden ja verenlipidien tilan selvittämisessä.

Yleisimmät paastoarvot ja niiden tarkoitus ovat: paasto-glukoosi, joka mittaa veren sokeritasoa ja jolla voidaan arvioida diabetesta tai esidiabetesta; paasto-lipidiarvot, jotka muodostuvat kokonaiskolesterolista, LDL-kolesterolista, HDL-kolesterolista ja triglyserideistä ja joilla arvioidaan sydän- ja verenkiertoelinten riskitasoja. Joissakin laboratorioissa voidaan mitata myös paasto-insuliini tai C-peptidi tutkimuksia. Paastoarvot antavat yhdessä muiden kliinisten tietojen kanssa kokonaiskuvan metabolisen tilan tilasta.

Preanalyyttiset tekijät voivat vaikuttaa arvoihin. Ennen näytteenottoa tulisi välttää ateriaa noin 8–12 tuntia sekä sääntöjen noudattamatta jättäminen voi hidastaa tuloksen luotettavuutta. Alkoholi, suuri fyysinen rasitus tai ei-toivotut lääkkeet voivat vaikuttaa arvoihin. Tämä on syytä huomioida erityisesti, jos mittaukset tehdään seuraavana aamuna.

Tulosten tulkinta vaihtelee laboratorio- ja ohjeistuksittain. Esimerkiksi paasto-glukoosin normaalialue on yleensä alle 5,6 mmol/L; esidiabetes 5,6–6,9 mmol/L ja diabetes 7,0 mmol/L tai enemmän. Paasto-lipidearvoissa suositellut raja-arvot ovat samankaltaisia, mutta kohdennetut tavoitteet riippuvat yksilön iästä, muista riskitekijöistä ja hoitosuunnitelmasta. Paastoarvot eivät yksin määritä terveyttä, vaan tulkinta tehdään yhdessä kliinisen tilan ja muiden tutkimusten kanssa.