Paastoarvot

Paastoarvot ovat verinäytteellä mitattavia laboratoriokokeita, joiden tulokset perustuvat paastotilaan. Tyypillisesti paasto tarkoittaa 8–12 tunnin ruokapyynnön välttämistä ennen näytteen ottamista. Paastoarvot minimoivat aterian vaikutukset veren aineisiin ja antavat paremman kuvan elimistön perustilasta.

Yleisimpiin paastoarvoihin kuuluvat paastoglukoosi sekä paastolipidiprofiili, kuten kokonaiskolesteroli, LDL-kolesteroli, HDL-kolesteroli ja triglyseridit. Joissain tilanteissa voidaan mitata myös paastoinsuliinia ja muita aineenvaihdunnan markkereita. Paastoarvoja käytetään diabeteksen ja sen riskien sekä dyslipidemian diagnosoinnissa ja hoidon seurannassa. Tulokset raportoidaan usein sekä mmol/L- että mg/dL -yksiköin, ja viitearvot voivat vaihdella laboratorion sekä potilaan riskiprofiilin mukaan.

Valmistautuminen ja tulkinta: paastoarina vaikuttavat useat tekijät, kuten ruokavalio, alkoholin käyttö, lääkkeet ja sairaudet. Joskus paaston pituus tai paasto-olosuhteet voivat olla epävarmoja, jolloin laboratorio-ohjeiden mukaan voidaan toistaa mittaukset. Tuloksista päätellään, ovatko arvot normaalit vai poikkeavatko ne jollain tavoin, mikä voi viitata diabetesriskin, aineenvaihdunnan häiriön tai muu terveysongelman mahdollisuuteen. Viitearvot ovat laboratorion mukaan, ja tulkinta tehdään kliinisen tilan sekä muun testauksen perusteella.

Käytännössä paastoarvot ovat keskeisiä yleisterveydenseurannan ja erilaisten riskien arvioinnin työkaluja Suomessa sekä muussa arviolta terveydenhuollossa.