Oppimisessa

Oppimisessa viittaa oppimisen prosessiin, jossa yksilö omaksuu tietoja, taitoja ja asenteita. Inessiivinen muoto "oppimisessa" korostaa toimintaa ja tilannetta, jossa oppiminen tapahtuu. Tutkimus kattaa kognitiiviset, affektiiviset ja sosiaaliset ulottuvuudet sekä muodollisessa että epävirallisessa oppimisessa.

Erilaiset teoreettiset lähestymistavat kuvaavat oppimisen mekanismeja. Behaviorismi keskittyy ulkoisiin käyttäytymismuutoksiin, kognitivismi mieleen ja muistamiseen, konstruktivismi aktiiviseen merkitysten rakentamiseen ja sosiokulttuurinen oppiminen vuorovaikutukseen sekä kulttuurisiin työkaluihin. Käytännössä oppiminen yhdistää tavoitteet, strategiat, palautteen ja oppijan ohjauksen.

Keskeisiä prosesseja ovat tarkkaavaisuus, koodaus, tallennus ja palautuminen sekä elaboraatio, toisto ja siirtäminen uusiin tilanteisiin. Motivaatio, itsetuntemus ja metakognitio tukevat oppimista. Tehokas oppiminen syntyy, kun oppija on aktiivinen, ongelmalähtöinen ja yhteydessä aiempaan tietoon.

Oppimiseen vaikuttavat aiempi osaaminen, tavoitteet, motivaatio, itseluottamus sekä opettaminen, palaute ja oppimisympäristö. Tekniset ratkaisut, yhteistyö ja kulttuurisesti sensitiivinen pedagogiikka voivat vahvistaa oppimista. Oikeudenmukainen pääsy resursseihin on tärkeä tekijä.

Oppiminen esiintyy koulutuksessa, työelämässä ja elinikäisessä oppimisessa. Aktiivinen oppiminen, ongelmalähtöinen oppiminen ja formatiivinen arviointi tukevat oppimista. Digitaalisten alustojen, oppimisanalytiikan ja mikrooppimisen kehittyminen lisää personointia ja saavutettavuutta, mutta asettaa vastuuta laadusta.