Opioidihoito

Opioidihoito on lääketieteellinen hoitomuoto, jossa käytetään opioidien terapeuttisia annoksia. Sen käyttökohteet jakautuvat kahteen pääalueeseen: kivun hoito ja opioidiriippuvuuden hoito. Kivun hoidossa opioidit voivat olla osa pitkäaikaista kivun hallintaa, erityisesti vaikean tai palliatiivisen kivun yhteydessä. Hoito suunnitellaan yksilöllisesti siten, että kivunlievitys saavutetaan mahdollisimman pienin haittavaikutuksin.

Opioidihoitoa käytetään myös opioidiriippuvuuden hoidossa. Tämä substitution therapy (OST) pyrkii lievittämään vieroitusoireita ja voimakasta himoa sekä vähentämään laitonta opioidien käyttöä ja siihen liittyviä riskejä. Suomessa yleisimmin käytetyt lääkkeet ovat metadoni ja buprenorfiini (joissain tapauksissa buprenorfiini-naloksoni). Annostus räätälöidään potilaan tarpeiden mukaan ja hoito toteutetaan ensiksi valvotusti; joissain tilanteissa voidaan toteuttaa myös kotihoitoa.

Turvallisuus ja valvonta ovat keskeisiä. Riippuvuusriskien ja lääketurvan vuoksi hoitoa seurataan säännöllisesti. Mahdollisia haittavaikutuksia ovat ummetus, pahoinvointi, väsymys sekä hengitysdepressio, erityisesti suurilla annoksilla tai yhteisvaikutuksissa muiden CNS-lääkkeiden kanssa. Lisäksi toteutetaan riskinarviointia, virtsatestausta ja annostuksen säätöä potilaan tilanteen mukaan.

Opioidihoito on osa kokonaisvaltaista hoitoa, johon kuuluvat myös psykososiaalinen tuki ja muut hoitomuodot sekä tapauskohtainen moniammatillinen yhteistyö. Hoitoa toteutetaan noudattaen kansallisia suosituksia potilasturvallisuuden varmistamiseksi.