Omistuksen

Omistus on oikeus hallita ja käyttää omaisuutta sekä määrätä siitä. Se on keskeinen yksityisoikeuden oikeus ja antaa omistajalle turvaa sekä oikeuden estää muita käyttämästä omaisuutta ilman lupaa. Omistus voi ilmetä sekä tosiasiallisena hallintana että oikeudellisena omistussuhteena, ja se usein vahvistuu rekistereissä sekä kaupankäynnissä.

Omistuksen hankkiminen tapahtuu tyypillisesti kaupalla, perimyksellä tai lahjoituksella. Kiinteistöjen omistus siirtyy usein sekä kauppakirjan että rekisteröinnin kautta kiinteistörekisteriin; liikkuvien asioiden omistusoikeus siirtyy luovutuksella. Omistusoikeuden rekisteröintiä tai virallisia asiakirjoja vaaditaan, jotta omistus voidaan toteuttaa oikeudellisesti.

Omistuksella on oikeus hallita omaisuuttaan, nauttia sen hyödyistä ja määrätä siitä sekä myydä, vuokrata tai asettaa sille rasitteita. Omistaja vastaa velvoitteista, kuten veroista ja lainsäädännön asettamista rajoituksista. Omistukseen voi liittyä myös erilaisia rasitteita, kuten ennen muuta valtion tai muiden tahojen oikeuksia käyttää tai rajoittaa omaisuutta.

Omistusta suojataan oikeudessa: omistuksen loukkauksissa omistaja voi hakea suojelua ja palauttavaa oikeutta. Riidoissa ratkaisut voivat edellyttää oikeudenkäyntiä tai hallinnollisia toimia, ja keskeisiä kysymyksiä ovat omistamisen laajuus, siirto ja mahdolliset rasitteet, kuten kiinnitykset tai palveluvelvollisuudet.

Omistus on tärkeä käsite suomalaisessa oikeudessa ja vastaa monissa maissa käsitteelle ownership. Se korostaa yksityisomaisuuden suojaa ja markkinatalouden toimivuutta sekä asettaa pohjan monille liiketoimille ja henkilökohtaiselle varallisuudelle. Suomessa omistusoikeuden turvaan vaikuttavat sekä yleiset oikeudelliset periaatteet että käytännön kaupallinen toiminta.