Omaisuusarvoa

Omaisuusarvo, tai omaisuusarvoa muotoineen, tarkoittaa omaisuuserän rahallista arvoa tiettynä ajankohtana. Sillä viitataan sekä fyysisiin esineisiin (koneet, rakennukset) että aineettomiin oikeuksiin (lisenssit, patentit) sekä sijoitusomaisuuteen. Käytännössä omaisuusarvo kuvaa sitä määrää rahaa, jolla omaisuus voitaisiin siirtää markkinoilla tai käytännössä kirjata tilinpäätöksessä.

Omaisuusarvoa arvioidaan useilla tavoilla riippuen kontekstista. Kirjanpidossa omaisuuserän arvostus voidaan toteuttaa historiallisella kustannusmallilla (ostohinta vähennetty kulumisella) tai oikaisujen kautta markkina-arvoon perustuvalla revaliointimallilla. Kansainväliset standardit, kuten IFRS, sallivat revalioinnin tason ja mahdollisuuden kirjata arvoa uudelleen, kun markkinatiedot antavat luotettavan arvon. Tämän lisäksi arvon alenemisriskin tapauksessa suoritetaan arvonalentumitesti; jos kirjanpitokäypä arvo tai arvo, jonka perusteella omaisuus tuottaa tulevia kassavirtoja, on pienempi kuin kirjanpitoarvo, omaisuuseröille tehdään arvonalennus.

Arviointiin liittyy usein useita mittareita: markkina-arvo kuvaa tukkumielessä käypää kauppahinta; korvaamiskustannusarvo (replacement cost) kertoo, mitä uuden vastaavan omaisuuden hankinta maksaisi; käyttöarvo (value in use) heijastaa Omaisuuden tuottamien kassavirtojen nykyarvoa. Nämä huomioidaan erityisesti vakuutuksissa, verotuksessa, rahoituslaskelmissa ja tilinpäätöksessä.

Omaisuusarvon luotettavuus riippuu menettelyistä ja markkinatilanteesta, ja arvonmuutokset vaikuttavat sekä tulokseen että taseeseen. Arviointia tehdään säännöllisesti ja aina kyseisen kontekstin säännösten mukaisesti.