Nollabudjetointi

Nollabudjetointi on budjetointimenetelmä, jossa seuraavalle tilikaudelle ei automaattisesti siirretä edellisen periodin menojen tasoa, vaan jokainen meno ja investointi on perusteellisesti perusteltava alusta lähtien. Tämä eroaa perinteisestä lisäbudjetoinnista, jossa menot vain kasvatetaan tai vähennetään edellisestä vuodesta.

Tavoitteena on karsia tehottomat ja tarpeettomat menot sekä kohdentaa resurssit organisaation strategisten tavoitteiden mukaiseen toimintaan. Käytäntö on levinnyt erityisesti julkisessa hallinnossa, suuryrityksissä ja ohjelmakohtaisessa budjetoinnissa, ja sitä on sovellettu sekä lyhytaikaisissa kustannusten leikkauksissa että pitkäjänteisessä kustannusrakenteen karsinnassa.

Prosessi koostuu useista vaiheista: tilikauden tavoitteiden ja päätöspakettien määrittäminen, jokaisen paketin kustannusten ja hyödyn arviointi, näiden perusteella priorisointi ja rahoituksen jakaminen käytettävissä olevan summan puitteissa sekä toteutuksen seuranta ja tulosten arviointi.

Hyödyt sisältävät paremman kustannustehokkuuden, paremman strategian toteutumisen, läpinäkyvyyden ja mahdollisuuden purkaa vanhoja turhia menoeriä. Haasteina ovat prosessin ajankäyttö ja hallintakustannukset, riskit alihinnoittelulle kriittisten toimintojen kustannuksella sekä kulttuurinen vastustus. Tehokas käyttöönotto vaatii sitoutunutta johtoa, selkeää ohjausta, riittävää tiedolla ohjaavaa päätöksentekoa sekä mahdollisesti pilottivaiheita.