Nikkelikerros

Nikkelikerros on ohut metallikerros, joka levitetään toiseen materiaaliin, usein teräkseen tai muoviin, parantamaan pintaa. Nikkeli antaa hyvän korroosionkeston, kulutuskestävyyden ja usein tasaisen, kiiltävän ulkonäön. Pinnoitteen paksuus on tyypillisesti muutamasta mikrommetristä useisiin kymmeniä mikrometrejä.

Pinnoitusmenetelmät jakaantuvat pääasiassa elektrolyyttiseen ja elektrolyyttittömään vaihtoehtoon. Elektrolyyttinen nikkelipinnoitus (esim. Watts-bath) käyttää sähkövirtaa ja nikkelisuoloja; se soveltuu sekä koriste- että rakenteellisiin sovelluksiin. Elektroless-nikkelipinnoitus, yleensä Ni-P tai Ni-B -alloypinnoitteet, syntyy kemiallisella pelkistämisellä ilman sähköä ja tarjoaa korkean kovuuden sekä hyvän kulutuskestävyyden. Pintakäsittelyissä voidaan käyttää myös PVD- tai CVD-teknologioita, jotka tuottavat erittäin kovia ja hyvin kulutusta kestäviä nikkelipohjaisia pinnoitteita.

Sovelluksia ovat auto- ja lentokoneteollisuus, työkalujen sekä koneenosien suojaus, ruostumattomien alustoiden pinnoitus sekä elektroniikan liitti- ja kosketuspinnat. Tyypilliset paksuudet vaihtelevat noin 0,5–5 μm (koristeellinen pinnoitus) sekä 5–50 μm (toiminnallinen pinnoitus); suuremmat pinnoitteet voivat saavuttaa useita kymmeniä mikrometrejä. Esikäsittelyyn kuuluu puhdistus, aktivointi ja tarvittaessa pohjustus tartunnan varmistamiseksi.

Ympäristö- ja turvallisuusnäkökohdat ovat tärkeitä: nikkelipinnoituksessa syntyy jätevedet kemikaaleineen, ja prosesseja säädellään tiukasti ympäristö- sekä työturvallisuuslainsäädännön mukaan. Joillakin ihmisillä nikkeli aiheuttaa allergisen reaktiona iho- tai hengitystiehaittoja, joten kontaktia ja käsittelyä valvotaan erityisesti. Nikkeli on kierrätettävä materiaali, ja kierrätys sekä kiertotaloutta tukevat käytännöt ovat yleisiä.