Neuvotteluvelvoitteet

Neuvotteluvelvoitteet ovat työelämässä säädetty tai sopimuksin sovittu velvoite neuvotella hyvässä hengessä keskeisistä muutoksista ennen niiden toteuttamista. Niiden kohteena on usein työnantajan ja työntekijöiden edustajien välinen vuorovaikutus, ja tarkoituksena on lisätä päätösten läpinäkyvyyttä, kuulla osapuolia sekä yrittää löytää yhteisymmärryksessä ratkaisuja. Velvoite voi syntyä lainsäädännöstä, kuten Yhteistoimintalaista, sekä työehtosopimuksista tai muista sopimuksista.

Käytännössä neuvotteluvelvoitteet kattavat esimerkiksi organisaatiorakenteiden muutokset, lomautukset, ulkoistukset, suuria työehtojen tai palkkausjärjestelmien muutoksia sekä muita olennaisia työelämän muutoksia. Ne edellyttävät, että päätösehdotus huomioi riittävästi taustatiedot ja aikataulut sekä antaa työntekijöiden edustajille mahdollisuuden osallistua neuvotteluihin ennen lopullisten ratkaisujen tekemistä. Neuvottelut voivat tapahtua useammassa vaiheessa ja niihin pyritään antamaan kohtuullinen neuvotteluaika.

Rikkominen neuvotteluvelvoitteita kohtaan voi johtaa erimielisyyksiin, oikeudellisiin seuraamuksiin tai työehtosopimusten mukaisiin sankintoihin riippuen siitä, millä perusteella velvoite syntyi. Kansallisessa lainsäädännössä ja työehtosopimuksissa määritellään tarkemmin menettelyt ja vastuut sekä mahdolliset välineet riitojen ratkaisemiseksi, kuten sovittelu. Neuvotteluvelvoitteet muodostavat olennaisen osan yhteistoiminnan ja työyhteisön vakauden turvaamisesta muuttuvissa tilanteissa.