Neurogeneesiä

Neurogeneesiä tarkoitetaan uusien neuroneiden syntyä aivoissa. Prosessi on keskeinen aivojen kehitykselle, ja se jatkuu osittain aikuisuudessakin. Kehitysvaiheessa suurin osa neuroneista muodostuu ennen syntymää ja migroituu muodostuviin verkkoihin sekä integroiduivat niihin.

Aikuisella neurogeneesi on rajatumpaa, mutta se on todettu pääasiassa kahdessa kohteessa: hippokampuksen dentate gyrus -osiossa sekä subventrikulaarisessa vyöhykkeessä (SVZ). Näistä vyöhykkeistä syntyneet kantasolut voivat migroida ja erilaistua uusiksi neuroneiksi, jotka osallistuvat muistitoimintoihin ja hajuaistiin liittyviin verkostoihin. Ihmisen aivot eivät ole täysin samanlaisia kuin eläinmallien, ja aikuisen neurogeneesin laajuus sekä merkitys ovat edelleen tutkimuksen kohteita.

Neurogeneesiä säätelevät sekä geneettiset ohjelmat että ympäristötekijät. Notch-, Wnt- ja Sonic hedgehog (Shh) -signaalit sekä kasvutekijät kuten BDNF vaikuttavat kantasolujen erilaistumiseen ja neuronien kypsyyn. Elämäntavat, kuten säännöllinen liikunta, älykäs stimulaatio ja riittävä uni, voivat lisätä hippocampalisen neurogeneesin tasoa, kun taas krooninen stressi ja ikääntyminen voivat vähentää sitä.

Kliinisesti aikuisen neurogeneesin rooli on vielä osin kiistanalainen, ja sen tarkka merkitys kognitiossa tai mielialassa sekä mahdollinen hoitopotentiaali vaativat lisää tutkimusta. Neurogeneesin ymmärtäminen voi kuitenkin tukea käsitystä aivoplastisuudesta ja tarjota uusia näkymiä regeneratiiviseen lääketieteeseen sekä sairauksien, kuten masennuksen ja neurodegeneratiivisten sairauksien, hoitoon.