NMDAreseptoreihin

NMDAreseptoreihin viitataan suomeksi NMDA-reseptoreina. Ne ovat ioneja johtavia gliatamattomia reseptoreita, jotka aktivoituvat glutamaatin ja glysiinin (tai D-seriinin) sitoutuessa niihin. NMDA-reseptorit ovat keskeisiä hermoston toiminnassa, erityisesti synaptisessa plastisuudessa, oppimisessa ja muistissa.

NMDA-reseptori on ionikanava, joka avautuu, kun useita edellytyksiä täyttyy. Glutamaatin ja glysiinin sitoutumisen lisäksi ionikanavan on vapaututtava magnesiumionista, mikä vaatii postsynaptisen solukalvon depolarisaatiota. Tämä kaksoisaktivaatiomekanismi tekee NMDA-reseptoreista "kohtalokkaita" eli ne aktivoituvat tehokkaasti vasta, kun synapsi on jo voimakkaasti aktiivinen.

Kun NMDA-reseptori aktivoituu, se sallii kalsium- ja natriumionien virtaamisen postsynaptiseen soluun. Kalsiumin lisääntynyt pitoisuus solun sisällä laukaisee useita solunsisäisiä tapahtumia, jotka voivat johtaa synaptisen yhteyden vahvistumiseen (pitkäkestoinen potentiaatio, LTP) tai heikkenemiseen (pitkäkestoinen depressio, LTD). Nämä plastisuuden muodot ovat perustavanlaatuisia oppimiselle ja muistin muodostumiselle.

NMDA-reseptoreiden toimintahäiriöt on yhdistetty useisiin neurologisiin ja psykiatrisiin sairauksiin, kuten Alzheimerin tautiin, skitsofreniaan ja masennukseen. NMDA-reseptoreiden toimintaa moduloivia lääkkeitä tutkitaan ja käytetään joissakin tapauksissa näiden tilojen hoitoon. Esimerkiksi ketamiini, dissosiatiivinen anestesia-aine, toimii NMDA-reseptoriantagonistina ja sillä on myös masennusta lievittäviä vaikutuksia.