Myrkytyksiä

Myrkytyksiä ovat tilat, joissa elimistö altistuu haitalliselle aineelle tai yhdisteelle. Altistuminen voi olla äkillinen tai pitkäaikainen ja se voi johtua onnettomuudesta, tahallisesta altistuksesta, työ- tai ympäristötekijöistä sekä elintarvikkeiden tai lääkkeiden väärinkäytöstä. Mrykytysten oireet ja vakavuus riippuvat aineesta, siitä missä kehossa vaikutus näkyy sekä annoksesta. Ne voivat aiheuttaa ohimeneviä oireita tai johtaa vakaviin eliöihin tai kuolemaan, jos hoito viivästyy.

Yleisimmät syyt myrkytyksiin ovat lääkkeiden yliannostukset, kotitalouksien kemikaalit sekä alkoholi. Myrkytyksiä voi aiheuttaa myös hiilimonoksidi, raskasmetallit (kuten lyijy ja elohopea), torjunta-aineet sekä joidenkin kasvi- ja sienilajien toksiset yhdisteet. Työ- ja kotitalouksien altistukset sekä itsemurhakiellot kuuluvat myös myrkytysten piiriin. Myrkytykset voivat olla sekä tahdonalaisia että tahattomia.

Oireet riippuvat toksinista, mutta yleisiä merkkejä ovat pahoinvointi, oksentelu, vatsakipu, huimaus sekä sekavuus. Vakavammissa tapauksissa voi ilmetä tajunnan heikkenemistä, kouristuksia tai hengitys- ja verenkiertohäiriöitä. Hätätilanteessa on tärkeää toimia nopeasti: soita hätänumeroon 112 ja pyri poistamaan altistuminen sekä tarjoamaan hätäapua potilaalle.

Diagnoosi perustuu potilaan historiaan, altistumisen selvittämiseen sekä kliiniseen arvioon ja laboratoriotutkimuksiin. Hoito on oire- ja tilannekohtainen, ja se voi sisältää nestehoitoa, hapensaantia sekä tukea elintoiminnoille. Joissakin myrkkyjen tapauksissa voidaan käyttää erityisiä vastamyrkkyjä. Ennenaikainen hoito sekä nopea tunnistaminen parantavat toipumisen mahdollisuuksia. Ennaltaehkäisy painottuu turvalliseen säilytykseen, oikeisiin annostuksiin ja asianmukaisiin varotoimiin sekä kotona että työpaikalla. Jos epäilet myrkytyksen, hakeudu välittömästi hoitoon tai soita 112.