Munarasarjojen

Munarasarjat ovat naisilla sijaitseva pari soikeita umpirauhasia, jotka sijaitsevat lantion alueella kummankin puolella kohtua. Ne tuottavat munasoluja sekä hormoneja, kuten estrogeenia ja progesteronia, ja ne osallistuvat kuukautiskierron säätelyyn.

Rakenne ja kehitys: Munasarjojen kuori eli korteksi sisältää monia follikkeleja, joissa munasolut kehittyvät. Follikkelien kypsyminen kierron aikana johtaa ovulaatioon, jolloin muna vapautuu munasarjasta. Kypsä follikkeli voi kehittyä keltarauhanneksi, joka erittää progesteronia. Munasarjoissa syntyy myös inhibiinia ja anti-Müllerian-hormonia (AMH), jotka vaikuttavat follikkelien kehitykseen ja aivolisäkkeen hormonieritykseen.

Toiminnot: Munasarjat vastaavat gametogeneesistä eli munasolujen muodostumisesta sekä steroidihormonien, erityisesti estrogeenin ja progesteronin, tuotannosta. Hormonit säätelevät kuukautiskiertoa ja vaikuttavat muun muassa kohdun limakalvon valmisteluun mahdolliseen raskauteen.

Elinkaari ja terveys: Munasarjat kehittyvät sikiöaikana ja alkavat tuottaa munasoluja puberteetin myötä; kiertojen säännöllistyessä munasarjojen toiminta on suurin osa lisääntymisikäisenä. Vaihdevuodet merkitsevät munasarjojen toiminnan vähenemistä. Yleisimmät sairaudet ovat munasarjakystat, polycystic ovary syndrome (PCOS) sekä munasarjasyöpä; riskit ja ilmentymät vähenevät iän myötä riippuen yksilöllisestä terveydestä.

Tutkimus ja hoito: Gynekologiset tutkimukset ja kuvantamistutkimukset (esim. ultraääni) sekä verikokeet ovat keskeisiä munasarjojen toiminnan arvioinnissa. Hoito riippuu tilasta ja voi sisältää hormonaalista terapiaa, lääketieteellisiä hoitomuotoja sekä kirurgisia toimenpiteitä esimerkiksi kystien tai kasvainten hoidossa.